Viisikymppiset ja lisää viinitiloja Mendozassa

Saavuimme Mendozaan muutaman tunnin aikataulua myöhässä, sillä Chilen ja Argentiinan rajalla oli ruuhkaa ja bussi joutui jonottamaan tullissa pari tuntia. Nimestä Mendoza tulee ensimmäisenä mieleen viinit. Oikeastaan mitään muuta ihmeempää nähtävää tällä alueella ei turisteille ole tarjolla kuin viinitilat. Näin marraskuun lopussa kesä alkaa tehdä tuloaan, ja suomalaisittain on jo kuumaa. Yli 30 asteen lämpötila ei kuitenkaan tuntunut aivan tukahduttavalta matalan ilmankosteuden takia ja nautimme lämmöstä. Kesällä lämpötila pysyttelee 40 asteen tuntumassa, mutta onneksemme tämä aika oli vasta edessäpäin.

Mendozan keskusaukion suihkulähteitä

 

Argentiinassa vietimme myös yhteisiä viisikymppisiä. Tämä maa oli meille molemmille 50. maa, jossa olemme käyneet. Saa nähdä, kuinka monta vuotta menee siihen, että pääsemme viettämään satasia…

Tulopäivänä tutustuimme Mendozan kaupunkiin kävellen, mutta seuraavana päivänä vuokrasimme pyörät. Kaupungissa on pari puistoa, joihin poljimme. Toisessa puistossa meitä varoiteltiin pariinkiin otteeseen varkaista. Taisimme tällöin olla eksymässä puiston laitamille, jossa ei liikkunut paljonkaan ihmisiä. Näissä maissa varoitukset kannattaa ottaa tosissaan. Toisaalta eihän sitä tiedä, vaikka itse nuo varoittelijat olisivat olleet varkaita. Onneksemme varkaita ei näkynyt.

Pyöräretkellä

 

Mendozan hostellimme Mora osoittautui hyväksi valinnaksi. Hostelworld- ja Hostelbookers- sivuistojen kautta olemme nyt varanneet useita eri hostelleita matkamme aikana. Kun varaa etukäteen netin kautta, saa myös halvemmalla. Sivustoilla on hostellivierailijoiden kirjoittamia arvosteluja hostelleista. Niitä kannattaa lukea ennen hostellin varaamista. Meille hyvän hostellin kriteerit ovat sijainti lähellä keskustaa, siisteys, kahden hengen huoneet, jääkaapilla varustettu yhteiskeittiö, jossa on kokkausmahdollisuus sekä nettiyhteys, jonka mielellään pitäisi toimia myös huoneissa. Mora täytti kaikki nämä kriteerit. Bonuksena oli vielä hostellin monipuolinen retki- ja ohjelmatarjonta. Hostellillamme sattui toisen päivän iltana olemaan ilmainen viininmaistelutilaisuus. Osallistuimme tietenkin siihen.

Sadonkorjuun aika ei ollut vielä...

Kolmantena päivänä lähdimme tutustumaan Maipu Valleyyn. Maipu Valley on Mendozan lähettyvillä oleva viininviljelyalue. Turisteille on tarjolla omatoimiretkiä pyöräillen.  Omaa tahtia polkien saa kierrellä alueen eri viinitiloilla. Tarjolla on myös mm. museoita, oliivinviljelytiloja ja olutpanimo. Lähes kaikki tilat järjestävät opastettuja kierroksia ja/tai maistiaisia.

Maipu Valleyn viinirypäleet kypsyvät hienoissa maisemissa.

 

Matkalla viininmaistajaisiin

 

Nämä viinit eivät olleet niin hyviä, koska ne on kypsytetty isoissa peltisäiliöissä.

Me kävimme kahdella viinitilakierroksella maistiaisineen sekä viinitilamuseossa. Lisäksi kävimme oliivienmaistiaisissa. Retkeen sisältyvä lounas oli pienoinen pettymys. Olimme juuri olleet maistelemassa viinejä ja oliiveja, ja taas meille tuotiin iso kippo oliiveja sekä isot lasit punaviiniä sandwichien kera. Punaviinikiintiö alkoi jo olla täysi. Helteellä tuo kyseinen juoma ei muutenkaan ole niitä maistuvimpia. Oliivit kyllä olivat erinomaisia, vaikkei Pete niistä pitänytkään. Kun palautimme pyörät, vuokraamon työntekijä kysyi, haluammeko lasit viiniä! Onneksi tarjolla oli myös mehua. Kun illalla lähdimme hostellilta bussiasemalle, meille annettiin mukaan pienet punaviinipullot. Viiniä, viiniä ja lisää viiniä… Täällä viini tuntuu olevan vielä tärkeämpi juttu kuin Chilessä.

Nämä viinit olivat parempia, koska ne on kypsytetty ranskalaisissa tammitynnyreissä.

 

Pääsimme hienostelemaan myös oliivitilalle.

 

Olimme ostaneet liput yöbussiin Mendozasta Argentiinan pääkaupunkiin Buenos Airesiin. Liput olivat täkäläisittäin melkoisen kalliit, n. 73e/hlö. Kyseessä oli kuitenkin makuubussi. Makuubussissa penkit saa taivutettua hyvin alas. Lisäksi penkit ovat normaalia leveämmät. Jalkatilaa on myös paljon. Tässä bussissa penkit olivat nahkaa ja tarjoilu pelasi. Tuli mieleen lentokoneen businessluokka. Hienostelu alkoi heti matkan alussa. Meille tarjoiltiin kuohuviiniä ja pientä suolaista. Vähän ajan kuluttua alkoi illallistarjoilu. Alkupalalautasen lisäksi saimme lämpimän ruuan.  Sitten nukuimme mukavasti mukavilla penkeillä aamukahdeksaan asti, jolloin alkoi aamupalatarjoilu. Aamupala ei kylläkään ollut mikään mahtava, teetä, mehua ja makeita keksejä. Saavuimme Buenos Airesiin lähes aikataulun mukaisesti. Vastassa oli taas kerran kesäisen lämmin sää.

Tässä premium- luokan bussissa matka Buenos Airesiin taittui mukavasti.

 

Facebooktwitterby feather
Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply