Opiskelu Ulkosuomalaisuus Yleinen

Joulumieltä metsästämässä

sunnuntai, joulukuu 9, 2018

Kulunut viikko on ollut täällä aika raskas kaikkine sairasteluineen ja kouluhommineen. Pitkästä aikaa olen tuntenut huonoa omaa tuntoa ja riittämättömyyttä siitä, etten ole pystynyt olemaan täysin läsnä lasten elämässä. Siis fyysisestihän olen hyvinkin pitkälle läsnä kokoajan, mutta henkisesti taas en. Ajatukset poukkoilevat kouluasioissa ja tekemättömissä kotitöissä. Joulukuu on jotenkin sellaista aikaa, että silloin sitä haluaisi panostaa täysillä perheeseen, luoda kotiin rentouttavaa ja rauhallista tunnelmaa, askarrella joulukortteja, leipoa pipareita ja höpötellä tontuista. Tänä vuonna sen sijaan olen joutunut oikein miettimään, että missä välissä sitä joulua oikein ehtisi fiilistellä. Samoin olen joutunut tiristämään itsestäni ne huonoakin huonommat näyttelijän lahjani esiin peitelläkseni sitä stressiä, joka pään sisällä jyskyttää. Välillä valitettavasti siinä myös onnistumatta 🙁 Tuntuu kyllä niin typerälle edes stressata koulusta, sillä itseäni vartenhan sitä ainoastaan teen. Mutta minkäs sitä omalle luonteelleen mahtaa, joitakin asioita itsessä on vaan niin vaikeaa muuttaa, vaikka kuinka haluaisi.

Vaikka koulussa deadlinet puskee päälle ja hommaa on ollut ja tulee olemaan kauheasti aina tuonne 19.12. asti, olen päättänyt nyt yrittää vähän hellittää. Juttelin juuri torstai-iltana koulukaverini kanssa tästä tilanteesta ja hän kysyi minulta, miten asiani hoituivat silloin ”oikeana korkeakouluopiskelijana”? Millainen olo silloin oli viikko ennen ison kirjallisen tehtävän palautusta tai ennen hankalaa tenttiä? Oliko homma silloin aina täysin hanskassa? – no ei todellakaan ollut! Ja aina niistä kuitenkin kuin ihmeen kaupalla selvittiin. Niinpä niistä tullaan ihan varmasti selviytymään nytkin. Aamen.

Tämän ahaa-elämyksen koettuani käytin lauantaina pojan päiväuniajan opiskelun sijaan pipareiden leipomiseen tyttöjen kanssa. Teki todella hyvää unohtaa hetkiseksi kaikki muu ja keskittyä pari tuntia vain kuuntelemaan tyttöjen hauskoja juttuja ja tietty vähän siihen leipomiseenkin. Lisäksi sunnuntai-iltapäivänä lähdimme kahden vanhimman tytön kanssa katsastamaan Stortorgetin joulumarkkinat, josta siirryimme kätevästi Tukholman suomalaiseen kirkkoon laulamaan kauneimpia joululauluja.

Nuo kauneimmat joululaulut on mulle ihan jokavuotinen must. Tästä tapahtumasta on tullut sellainen virallinen siirtyminen Joulun aikaan. Prahan vuosina olin jo netistä katsonut valmiiksi, mihin joululaulutilaisuuteen ehtisin, kun tulimme joululomalle Suomeen. Tänä vuonna olikin ihan mahtavaa, kun pääsimme laulamaan jo täällä Tukholmassa. Mulle merkitsi myös kovasti päästä laulamaan niitä juuri tuonne Tukholman suomalaiseen kirkkoon, sillä poikamme kastettiin siellä viime tammikuussa ja ihastuin paikkaan todella paljon. Aivan ihana pieni, sympaattinen kirkko keskellä vanhaa kaupunkia ihan kuninkaanlinnan vieressä. Oli muuten myös hauska huomata, miten 7-vuotias nautti ihan erilailla tästä joululaulutilaisuudesta, kun on oppinut lukemaan. Lapsemme eivät nimittäin osaa laulaa alusta loppuun montaakaan suomalaista joululauluakun, kun eivät juurikaan ole Suomessa asuneet tai käyneet siellä päivähoidossa. Näin ollen suomalaiset kauneimmat joululaulut ovat olleet heille aina vähän pitkästyttävä kokemus. Mutta nyt kun vanhin tyttö pystyi lukemaan sanat lauluvihosta, nautti hän tilaisuudesta kovastikin. Oli ihan liikuttavaa, miten antaumuksella toinen niitä lauluja lauloikaan.

Stortorgetin joulumarkkinat oli myös ihan kiva kokemus, mutta eipä siellä puolta tuntia kauempaa saanut aikaa kulumaan. Ajattelin kuitenkin ehdottomasti ensi vuonna käydä muillakin Tukholman alueen joulumarkkinoilla, etenkin Skansenista olen kuullut paljon hyvää. Tänä vuonna vaan aikataulut ei millään enää anna periksi tämän enempää tähän aiheeseen perehtymiseen. Me ollaan kyllä tultu ehkä vähän nirsoksi noiden joulumarkkinoiden kanssa, kun Prahassa totuttiin  niin hyvään. Asuttiin oikeastaan Namesti Mirun ja Jiriho z Podebradin joulumarkkinoiden puolessa välissä. Namesti Mirun joulumarkkinat olivat meidän ehdoton suosikki; mahtava tunnelma, todella monipuoliset, mutta kuitenkin ihanan pienet ja intiimit. Tietysti Old Town Squaren joulumarkkinat on Prahassa myös ehdottomasti kokemisen arvoiset (todella isot), mutta me koitettiin aina parhaamme mukaan vältellä turistimassoja ja siellä jos jossain turisteja riittää!

Onneksi Tukholman vanha kaupunki on muutenkin pullollaan joulun tunnelmaa ja erityisesti mitä suloisempia pieniä kahviloita ja päädyttiinkin tyttöjen kanssa  yhdessä tuumin Kaffekoppen-nimiseen kahvilaan. Tärkein peruste tämän paikan valinnalle oli muuten se, että se sijaitsi kellarissa, jonne johti kapeat ja jyrkät portaat, eli sinne ei olisi ollut mitään asiaa lastenrattaiden kanssa. Tuntuu vielä entistä spesiaalimmalle olla isojen tyttöjen retkellä, kun voi valita vapaasti sellaiset paikat, jonne rattaiden kanssa ei pääsisi 🙂  Tätä kahvilaa voin muuten suositella erittäin lämpimästi, edustaa sitä kuuluisaa ruotsalaista ”mys”:iä parhaimmillaan 😉

Mutta lopputulema tälle viikonlopulle on se, että mulla tulee olemaan aivan hel***illinen kiire ensi viikolla, jos meinaan saada kaikki kouluhommat valmiiksi. Mutta sitten toisaalta taas mieli on niin kevyt, kun olen viettänyt lasten kanssa aikaa joulupuuhasteluja tehden ja nähnyt, miten iloiseksi he siitä tulivat. Luulen, että päätös pyhittää juuri tämä viikonloppu joulufiilistelylle oli oikea. Teki todella hyvää ottaa vähän etäisyyttä opiskeluun ja ainakin nyt tällä hetkellä taas tuntuu (huomenna voi taas olla ihan toinen ääni kellossa), että kyllä mä sen koulunkin vielä klaaraan.

Tsemppiä uuteen viikkoon myös teille!

<3 Heini

 

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.