Uusia tuulia matkailuun 2019

No sitten päästääkin viimeisempään matkakohteeseen, Dubai ja Oman. Ja tällä kertaa ei tarvinnut yksin reissata vaan miesystäväni lähti mukaan (kaksi vuotta kuunnellut minun höpötystä matkoilta, nyt pystyi lähtemään mukaan).

Mietimme pitkään reissukohdetta ja pähkäimme Marokon, Israelin ja Omanin välillä. Lopulta päädyttiin lentämään Dubaihin ja siitä Omanin puolelle. Tämä matka oli vajaa kuukausi sitten eli tuoreessa muistissa vielä.

Fly Dubain lento Dubaihin meni hyvin, lentokoneruoka oli vähän outo ja pienet annokset, mutta palvelu pelasi. Mennessä yölento oli ok, vähän sai torkuttua. Aamulla oltiin sitten Dubaissa. Oltiin päätetty olla ensimmäinen ja viimeinen yö Dubaissa, muut 5 yötä Omanissa.

Ensimmäisenä Dubai päivänä löysimme hotellille Deiraan, etsimme bussiasemaa (googlessa väärää tietoa, ei sijainnut missä oli kerrottu vaan Abu Hail metroaseman yhteydessä on bussiasema, josta bussit lähtevät Omaniin. Kävimme Gold Soukissa, huh mikä paikka – nopeasti pois. Kierreltiin vähän metrolla ja käytiin katsomassa Emirates mall, jossa ruokailtiin. Sitten hotellille, tavarat valmiiksi ja aamulla aikaisin aamupalan jälkeen bussiasemalle.

Bussi Omaniin (Muscat) maksoi noin 25€ menopaluu per henkilö. Bussi oli siisti, ilmastoitu ja puolityhjä (matkapäivänä oli sunnuntai, eli paikallinen arkipäivä). Matka kesti noin 6.5 tuntia, rajalla piti nousta bussista, ottaa tavarat ulos. Naiset ja miehet menivät eri jonoihin, laukkuihin kurkattiin ja sitten vanha huumekoira kävi haistaa laukut + bussin, sitten vaan matkaan. Hypättiin lentokentällä pois ja siitä alkoi minun vessaihmettely. Kenttä oli viimeisen päälle uusi ja hieno, mutta toinen naisten vessoista oli vain reikiä lattiassa – toiselta puolelta kenttää löytyi sitten normaaleja pönttöjä.

Kentältä vuokra-auto alle ja lähdettiin Google Mapsin ja Here sovelluksen avulla suuntaamaan kohti Suria, jossa oli kolmen yön majoitus varattu. Reilu 200km hyväkuntoista tietä pitkin, kun saavuimme juuri pimeän laskeuduttua Suriin ja hotelli löytyi. Nopeasti tavarat huoneeseen ja etsimään ravintolaan, no hotellin alakerrassa (takapihalla) oli Zakin ravintola. Ravintola oli täynnä paikallisia, koko ajan lähti take away annoksia ovesta ja kunnon härdelli. Hyvä palvelu englanniksi ja ruoka oli taivaallisen hyvää, nams. Siitä oli hyvä siirtyä huoneeseen untenmaille. Joka ilta söimme siellä, mitä sitä hyvää vaihtamaan ja palvelu pelasi, hinta oli halpa ja annokset isoja.

Aamupäivällä käytiin kävelemässä ympäri Suria ja kiipesimme näköalapaikalle. Kirjoitan erillisen päivityksen Omanin ihmeellisyyksistä. Kävimme autolla ajelemassa vähän kauempana ja seuraavana päivänä Turtle Beach x2, ei nähty kilpikonnia, koska oltiin päivällä liikkeellä. Mutta Omanissa on hurjasti hiekkarantoja, mutta erittäin vähän ihmisiä siellä. Vuohia sen sijaan oli joka paikassa.

Surista käsin kävimme Wadi Shabissa ja Bimmah sinkholin luona, upeita luontokohteita. Molempia voin lämpimästi suositella eikä ole sisäänpääsymaksuja (paitsi Wadi shabissa 1rialin maksoi kuljetus mutajoen yli).. Ehdottomasti mukaan vettä, vedenkestävä kassi, hyvät kengät ja aikaa, kulkureitti on melko vaikeaa – etenkin jos haluaa päähän asti mennä, jossa luola ja pieni vesiputous.

Surista lähdimme vuoriston kautta ajamaan takaisin Muscatiin, upeita maisemia ja hieman piipahdettiin aavikon reunalla sekä Wadi Bani Khalidissa, joka on käymisen arvoinen paikka.

Muscatissa ajaminen olikin oma projekti, etenkin Ruwissa hotellin löytäminen, muutama ylimääräinen kieppi ajettiin. Ruwi ei ihmeitä tuntemuksia herättänyt, paljon ihmisiä ja autoja, vähän jalankulkijoille tilaa. Käytiin sitten Sultani Qaboosin moskeijassa. Mentiin heti aamulla eikä ollut paljon porukkaa. Naisena piti olla huivi, pitkähihainen paita ja pitkälahkeiset housut, miesystävä sai mennä t-paidassa ja pitkissä housuissa. Upea paikka, huikeaa mitä ihmiset voi rakentaa. Mutta hieman kuuma 25 asteen helteessä olla neule päällä ja huivi päässä, meinasi lämpöhalvaus tulla.

Käytiin vielä ajamassa ympäri rannikkoa ennen kuin palautettiin auto lentokentälle, sieltä sitten Ruwiin paikallisbussilla (olikohan 1€ per henkilö matka). Hotellilla alettiin sitten selvittää miten pääsemme Ruwista bussiasemalle, ei sielläkään lähtenyt Ruwin asemalta niinkuin Google sanoi vaan Al athiban asemalta, jonne oli Ruwista yli 20km. Hotellilla sanoivat, että ongelma on päästä perjantaina aamuyöllä bussille – perjantai on Omanissa pyhäpäivä, jolloin mikään ei liiku tai toimi. No herättiin 3.30 ja aikaisin laukkujen kanssa kävelemään taksiasemaa kohti, yksi taksi pysähtyi tien reunaan ja sovittiin hinnaksi 5 rialia, eli reilu 10€. Oltiin sitten bussiasemalla klo 5 ja bussi lähti 6.20.

Bussi takaisin Dubaihin lähti ajallaan, mutta oli perillä 2.5 tuntia myöhässä. Rajalla kesti kauan, etenkin kun yhden kiinalaisen naisen laukusta löytyi jauhepussi, jota hän selitti kiinalaiseksi lääkkeeksi. Sitä pähkäilivät, mutta lopulta sai pitää pussin ja sitten lähdettiin eteenpäin.

Dubaissa oltiin vasta kolmen aikaan niin meni vähän suunnitelmat pilalle. Käytiin hotellille viemässä laukut ja metrolla sitten Burj Khalifaa katsomaan sekä Dubai mall – jossa ruokailtiin ulkona. 70€ pizzat, juomat ja jälkiruoka – about Suomen hintatasoa, mutta sijainti Dubai mallin vieressä ja näkymä fountainille sekä Burj Khalifalle.

Matka oli oikein onnistunut. Dubai ei sytyttänyt, liian isoa, liian kallista (aktiviteetit), liian kaukana kaikki ja hidasta kulkeminen. Upea nähdä kerran, toiste en ehkä lähtisi ellen rikastu äkillisesti ja halua shoppailla.

Oman taas yllätti positiivisesti ja voisin ehdottomasti lähteä uudelleen. Lue seuraavaksi Oman ihmetyksiä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.