Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
1-2 viikon irtiotot Aasia

Dalat – ihana kaupunki, jonka ei uskoisi olevan Vietnamissa

keskiviikko, helmikuu 22, 2017

Dalat | tammikuu 2017

Raikas vuoristoilma, länsimaalaisia kivitaloja, vesiputouksia, maailman hienoin buddhalaistemppeli (minun mielestäni), kahvi- ja teeviljelmiä… tätä kaikkea on Dalat. Dalat on vain reilun 200 000 asukkaan kaupunki Vietnamin eteläisillä ylängöillä, eikä sen todella uskoisi olevan samassa maassa Saigonin ja Mui Nen kanssa. Vietnamin Pariisiksi ja ikuisen kevään kaupungiksi kutsuttu Dalat on ilmeisesti maan suosituin häälomakohde, enkä ihmettele. Se on myös ainoa Vietnamin-matkallamme näkemä paikka, jossa voisin kuvitella asuvani.

Dalatiin pääsee päiväretkelle esimerkiksi Mui Nesta. Me valitsimme paikalliselta matkajärjestäjältä 90 euroa maksavan yksityiskierroksen omalla autolla ja kuskilla, jotta voisimme nukkua vähän pidempään ja nähdä asioita rauhallisemmassa tahdissa. Ryhmämatka Dalatiin olisi maksanut 30 euroa vähemmän. Käytyämme Dalatissa sanoisin kuitenkin, että sinne kannattaa ehdottomasti varata useampia päiviä. Dalat hurmaa matkailijan kuin matkailijan.

Tällainen oli matkamme Mui Nen rannoilta raikkaan vuoristoilman Dalatiin.

Upeat matkamaisemat ja kaunis kahvihetki

Ryhmäretkelle olisi pitänyt nousta ennen aamuviittä, nyt lähdimme matkaan kuudelta aamulla. Matkaan Mui Nesta Dalatiin menisi kolmisen tuntia, kun muuten olisi mennyt yli neljä tuntia.

Ajomatkan maisemat olivat huikaisevia, kun saavutimme ylängöt.

DSC_0776

DSC_0777

DSC_0779

DSC_0786

Näillä Vietnamin eteläisillä ylängöillä asuu muuten vähemmistökansaa, jolle valtio on ilmeisesti kustantanut heidän vaatimattomat asumuksensa. Sen enempää heidän elämäänsä emme tutustuneet, kunhan ajelimme asuinalueen läpi.

Näimme muuten myös villisikoja! Liian lähelle ei kannattanut kuitenkaan mennä, ne kun eivät ole mitään leppoisia Pumba-otuksia (vaikka Pumba onkin pahkasika!).

Vuoristossa huomasi selvästi, miten erilainen ilmasto siellä oikein oli. Poissa oli porottava kuumuus, asteita oli vain noin parikymmentä ja leuto tuuli teki ilmasta vieläkin raikkaamman. Se oli ihanaa vaihtelua saasteisen Saigonin ja kuuman Mui Nen jälkeen.

Laskeuduttuamme vuoristolta pysähdyimme tutustumaan pieneen kahvitilaan.

DSC_0810

DSC_0811

DSC_0813

DSC_0818

Aika hassulta toki tuntui, että kahvipavut kypsyivät aivan tien vieressä, jossa ne saavat myös aimo annoksen pakokaasuja.

Kahvin lisäksi Dalatin alueella viljellään myös teetä, mutta meidän kannaltamme teeviljelmät olisivat olleet vaikeassa paikassa. Niitä löytyy Dalatista Saigoniin vievän reitin varrelta, mutta ei Mui Ne-Dalat-akselilta.

Valkoisten kahvikukkien nuuhkimisen jälkeen olikin varsin sopivaa, että pysähdyimme aamukahville. Ja millaiseen paikkaan!

DSC_0825

DSC_0828

DSC_0837

Kaikeksi onneksi vietnamilainen kahvi on kerrassaan ihanaa, eli se ei päässyt pilaamaan ihastuttavia maisemia.

Julkkiksina vesiputouksilla

Pian aamukahvittelun jälkeen saavutimme vihdoin Dalatin. Nousimme jälleen vuoristoon, ja siellä kasvoi muun muassa mäntyjä! Tuli suorastaan kotoisa olo.

Ensimmäiseksi vierailimme Datanla Falls -vesiputouksilla. Putouksille laskeudutaan hauskasti kelkkavuoristorataa pitkin.

DSC_0846

Kelkkarata päättyy kahden ison vesiputouksen luokse. Me pörräsimme niiden luona hieman liian pitkään, koska lisää nähtävää olisi ollut, jos olisi tajunnut lähteä näiltä putouksilta vasemmalle.

Datanla Fallsseilta voi kävellä ylös, mutta toinen mahdollisuus on ostaa kelkkakyyti takaisin ylös. Meillä oli onneksi paluulippu olemassa, aikaa tuntui muutenkin olevan vähän turhan naftisti.

Koimme muuten vesiputouksilla oman melkein julkkis -momenttimme, kun yhtäkkiä moni paikalla ollut aasialaisturisti halusi samaan kuvaan kanssamme. Kun sitten eräs mies halusikin, että ottaisin hänestä kuvan, luulin tietenkin aika pitkään hänen haluavan kuvata minua – olinhan jo tottunut siihen. Nolostuttavan pitkän ajan jälkeen tajusin siirtyä linssin edestä sen taakse, ja mies sai haluamansa kuvan.

DSC_0848

DSC_0865

DSC_0868

DSC_0871

Upea buddhalaistemppeli ihastutti

Vesiputouksilta oli vielä noin vartin matka Dalatin keskusta-alueelle. Siellä vierailimme Linh Phuoc -pagodassa, joka on varmasti hienoin buddhalaistemppeli, jonka olen koskaan nähnyt.

DSC_0885

DSC_0886

Pagoda ja temppelit on koristeltu mosaiikein, joissa on pieniä ja kauniita yksityiskohtia. Silmä ei oikein tiedä, mihin katsoisi, kun kaikkialla näkyy jotain koristeellista ja sykähdyttävää.

DSC_0905

Linh Phuoc on jotenkin hassussa paikassa, ihan tavallisen oloisella kadulla. Näkymät pagodasta ovat kuitenkin maaseutumaiset. Sieltä voi bongata myös Dalatin Cao Dai -temppelin.

DSC_0914

DSC_0896

DSC_0897

Pagodan vieressä oli tämä kultaisia buddhapatsaita tursuava rakennus, olisikohan sen oikea nimitys sitten temppeli. Sen sisätilat olivat yhtä hulppeat kuin ulkopuoli. Kaiken koristeellisuuden keskellä seisoi jättimäinen Buddha-patsas.

DSC_0908

DSC_0928

DSC_0931

DSC_0943

Crazy house – lisää kaunista arkkitehtuuria

Suorastaan hullun upealta temppeliltä matkasimme toiseen Dalatin kuuluisaan nähtävyyteen. Crazy House eli Hang Nga Guesthouse on jännittävää arkkitehtuurin ilottelua. Vietnamilainen arkkitehti Dang Viet Nga on suunnitellut toinen toistaan erikoisempia taloja, joita pääsee ihmettelemään pienelle alueelle. Naisen sunnittelemissa rakennuksissa voi jopa yöpyä.

DSC_0969

DSC_0972

DSC_0987

DSC_0992

Olo on vähän kuin olisi leikkipuistossa, vaikka liukumäet ja keinut puuttuvatkin. Jokaisia erikoisia rappusia tekee mieli päästä tallaamaan.

Crazy Houselta on myös sattumoisin ihan huikeat näkymät Dalatin kaupunkiin.

DSC_0994

DSC_1033

DSC_1029

DSC_1026

DSC_1022

DSC_1007

DSC_1005

DSC_1003

Kahvittelun ja Buddha-patsaan kautta kotimatkalle

Crazy Housen, Datanla Fallsin ja Linh Phuoc -pagodan jälkeen tuntui, että olimme jo nähneet ja kokeneet paljon yhden päivän aikana. Ennalta järjestetyn – ja erinomaisen – lounaan jälkeen oppaamme vei meidät maistelemaan Dalatin vihreää teetä ja eri kahvilajikkeita. Samalla mutustimme vietnamilaisia pikkumakeita, jotka kaikeksi onneksi ovat myös monesti hyvin terveellisiä, sillä ne oli yleensä tehty marjoista tai hedelmistä. Aivan ihania olivat esimerkiksi inkivääri- ja mansikkamakeiset.

DSC_1044

DSC_1045

Mukaan tarttui paketillinen arabica-kahvia, joka voittaa ainakin omasta mielestäni tutun Juhla Mokan ihan mennen tullen. Toinen suositeltava kahvi on robusta.

Tässä vaiheessa päivää (iltapäivä) oppaamme alkoi jo vähän huolestua Mui Neen paluusta. Meillä oli vielä käymättä sekä kasvitieteellinen puutarha että vuorella komeileva Buddha-patsas. Pimeällä vuoristossa ajo ei olisi hänen mukaansa turvallista.

Niinpä hän sanoi suoraan, että olisimme varmaan tylsistyneitä puutarhassa – kukat kun olisivat leudon ilmaston Dalatissa samoja kuin Euroopassa. Olisihan siinä voinut tietysti jankata, että mennään molempiin, mutta suoraan sanottuna siinä vaiheessa iltapäivää tuntui siltä, että olimme nähneet jo todella paljon.

Viis kukista ja Buddha-patsaalle siis!

DSC_1046

DSC_1056

DSC_1049

DSC_1048

Tämän jälkeen lähdimme reilun kolmen tunnin paluumatkalle. Näimme Dalatista valitut, ja varmasti parhaat palat, mutta kaupunkiin olisi halunnut tutustua muutenkin. Hengittää raikasta vuoristoilmaa, käyskennellä rauhallisen järven rannalla. Ehkä vielä jonain päivänä.

Ja on vielä mainittava, että oli oikeastaan onni lähteä ajoissa. Saatoimme vielä kerran ihailla Vietnamin eteläisten ylänköjen maisemia auringon valossa.

DSC_1068

DSC_1081

Piditkö lukemastasi?

Seuraa FIFTYFIFTY-blogia Facebookissa | Instagramissa | Blogit.fi-palvelussa | Blogipolku.fi-palvelussa.

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply VEERAPIRITA / AURINKORASVAA & ALOE VEERAA torstai, helmikuu 23, 2017 at 19:38

    Voi mikä Dalat! Harmitti ihan sikana, etten ehtinyt käydä täällä tai Phu Quocilla. Onneksi on jotain, mitä jättää kolmannelle Vietnamin valloitukselle. 🙂 Toi kelkkavuoristorata näyttää kyllä aivan upealle!

    Tulipa mieleen tuosta vietnamilaisesta kahvista, että mulle saapui juuri itselle marraskuussa lähetetty paketti, jossa muun muassa on myös noita vietnamilaisia kahvinkeittimiä sekä kahvia – kahvi on nimenomaan Dalatista. Nam! 🙂

    Noista valtion kustantamista asutuksista, jotka on rakennettu vähempiosaisille – kaikki vähempiosaiset eivät edes halua muuttaa heille tarkotettuihin asuntoihin, koska heidän täytyy jollain systeemillä pikku hiljaa maksaa takaisin valtiolle ainakin osa talon hinnasta. Kuitenkin heidät tavallaan pakotetaan muuttamaan noihin, mutta ainakin Huen lähettyvillä olevissa taloissa asukkaat rakensikin talon viereen omia hökkeleitään kodiksi ja näin heidän ei tarvitse maksaa oikeista taloista. Tämä kummastutti kyllä, mutta toisaalta jos ei ole varaa ja pitäisi asunto maksaa takaisin, niin minkäs teet sitten.

    • Reply Sonja | FIFTYFIFTY perjantai, helmikuu 24, 2017 at 00:02

      Joo, Vietnamissa kyllä riittää koluttavaksi ties kuinka monelle reissulle, ja olisin itsekin halunnut viettä pidemmän aikaa Dalatissa, mutta aiemmin en edes tiennyt sen olemassaolosta. 🙂 Jee, Dalatin kahvi on kyllä aivan super hyvää!

      Hyvä, että sulla oli lisää tietoa noista asumuksista, meille opas kertoi oikeastaan vaan sen, että valtio kustantaa ne tönöt. Aika erikoinen juttu, tavallaan ymmärrän, että jos valtion kustantamaan taloon muuttanut perhe saa tuloja, voi takaisinmaksu olla tavallaan ok. Mutta onkin sitten eri asia, saako muutenkin alhaisten tulojen maassa vähemmistöt minkälaista palkkaa, se ei varmasti päätä huimaa, jolloin tuollaiseen taloon muuttaminen on varmasti ongelma. Ja siis vaatimus takaisinmaksusta vähän hölmö.

    Leave a Reply