1-2 viikon irtiotot Aasia

Isä–tytär-matkoja Turkkiin

keskiviikko, kesäkuu 15, 2016

Antalya | maaliskuu 2006

Kemer | lokakuu 2007

En ole koskaan matkustanut kahdestaan äitini kanssa, sen sijaan olen ehtinyt kahteenkin otteeseen reissaamaan isäni kanssa. Me emme ole aina se kaikista sopuisin parivaljakko, mutta yllättäen ulkomaanmatkat ovat sujuneet mutkattomasti. Ehkä salaisuus piilee yksinkertaisesti siinä, että matkustaminen on molemmille intohimo.

Molemmat isä-tytär-matkoistamme ovat suuntautuneet Turkkiin. Ensimmäisen kerran näin tapahtui maaliskuussa 2006, kun lähdin mukaan isäni työmatkalle.

Antalyan-matka kesti vain kolme päivää, niistäkin yhden yön vietimme Istanbulissa, koska myöhästyimme jatkolennoltamme. Kompensaationa saimme hotelliyön viiden tähden hotellista, jonka aamiaisella tajusin rakastavani turkkilaista kahvia. Tunne ei ole muuttunut miksikään – maailman parasta kahvia saa mielestäni edelleen Turkista.

turkki 001

Hulppea oli hotellimme myös Antalyassa.

turkki 019

turkki 062

turkki 087

Antalyan raunioita.

turkki 090

turkki 096

turkki 106

turkki 112

Kahdeksi päiväksi Antalyassa typistynyt matka ei kestänyt kauaa, mutta tuntui silti suurelta. Olen nimittäin kirjoittanut silloin päiväkirjaani, että löysin itseni Turkista. (Nyt minulla ei ole antaa autenttista otetta kymmenen vuoden takaa, vanhoja päiväkirjamerkintöjäni löytyy Madeira– ja bucket list -postauksistani.) Koin siellä saavani perspektiiviä teini-iän ahdistavaan elämään. Takaisin tultuani minusta tuntui levolliselta. Ainakin hetken, eihän 16-vuotiaana mikään autuus kestänyt pitkään.

turkki 130

IMG_4235

Sukellusta ja road trip Kemerissä

Toisen kerran lähdimme isäni kanssa Turkkiin noin puolitoista vuotta myöhemmin. Silloin pääagendana oli yhteinen harrastus sukellus. Olimme menneet sukelluskurssille Phuketissa jouluna 2006, mutta oma kurssini jäi flunssan takia kahta sukellusta vaille valmiiksi. Tarkoituksena oli, että olisin suorittanut Turkissa viimeiset sukellukseni, jolloin olisin vihdoin saanut Padin OWD-kortin.

Paikallinen sukelluslafka ei ymmärtänyt ollenkaan, mistä oli kyse, mutta päästivät minut kuitenkin sukeltamaan kahtena päivänä, no problem! Jos ei sukelluskortin puuttuminen estänyt sukelluksille osallistumista, ei heillä muutenkaan ollut kovinkaan tiukka meininki: yhden kerran olin jo pukenut vermeet päälleni, kun kävi ilmi, että minulla oli lähes tyhjä tankki selässä. Hupsista.

Rento meininki jatkui muuten veden allakin. Toinen sukellusoppaistamme poimi merenpohjasta minulle oranssin pinnin ja ojensi sen minulle käsisuudelmien kera. Vedenalainen romantiikka oli hieman kiusallista isäni läsnäolon takia.

IMG_3927

IMG_3844

IMG_3965

IMG_4059

Kemer ei ole ollenkaan niin turistien kansoittama kuin Alanya, ei ollut ainakaan 2007. Se on varsin vaatimattoman näköinen pikku kaupunki, josta löytyi kuitenkin rentouttavia hamameja ja hyviä ruokapaikkoja.

IMG_3870

IMG_3973

Parasta Kemerissä ovat hyvät luontoretkeilymahdollisuudet. Me kävimme vuoristossa patikoimassa sekä jalan että pyörillä.

IMG_3878

IMG_3889

Kemer vuorilta nähtynä.

IMG_3896

IMG_3897

Viikon matkan kohokohta oli päivän road trip lähialueille. Taivas oli kirkas, meillä oli avoauto. Maisemina vuoret, soundtrackina jotain random turkkilaista musiikkia. Asiat olivat kohdillaan.

IMG_3987

IMG_3990

IMG_3991

IMG_3998

Käväisimme esimerkiksi rauniokaupunki Phaseliksessa. Turkkihan on loistava kohde bongailla hienoja raunioita ja amfiteattereita, mitä en ollut aiemmin tiennyt. Minun mielikuvissani raunioturisti olisi löytänyt etsimänsä vain Kreikasta ja Roomasta.

IMG_4009

IMG_4011

IMG_4012

IMG_4020

IMG_4021

Illansuussa poikkesimme vielä uimaan kauniille rannalle. Sen läheisyydestä löytyi lisää raunioita. Tunnelma rannalla oli vähintäänkin rauhallinen, jopa vähän mystinen.

IMG_4042

IMG_4047

IMG_4049

IMG_4051

 

Oletteko matkustaneet isänne tai äitinne kanssa kahdestaan?

Piditkö lukemastasi?

Seuraa FIFTYFIFTY-blogia Facebookissa | Instagramissa | Blogit.fi-palvelussa | Blogipolku.fi-palvelussa.

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Helinä lauantai, heinäkuu 27, 2019 at 20:23

    Olipa ihania kuvia postaus täynnä! Ihan turkki ikävä iski taas… Me olemme kerran olleet antalyassa lomalla mutta jotenkin se ei säväyttänyt meitä.. Siitä lähtien ollaan oltu aina alanyassa. Mekin halusimme päästä nyt tänä vuonna tuonne antalyan raunioille (tyhmänä emme käyneet siellä kun olimme antalyassa lomalla 4 vuotta sitten) No, huijauksen kohteeksi jouduttiin kadulla, kyytiä ja retkeä ei tapahtunut ja rahat vietiin ja numero estettiin. Myyntipisteellä mistä retki ostettiin eivät kuulemma edes tee sellaisia retkiä antalyaan…! Että raivostutti! Yksi ja lähes ainoa huono puoli turkissa nuo katumyyjät…. Tuon jälkeen ei ikinä ostettu enään kadulta mitään vaan netistä eri sivuilta, yksi hyvä on näin vinkkinä esimerkiksi https://fi.alanyadailytrip.com/ ainakin kyyti tullu aina paikalle ja retkikin ollut onnistunut! 😀 Hyvää kesänjatkoa!

    • Reply Sonja | FIFTYFIFTY lauantai, heinäkuu 27, 2019 at 22:00

      Kiitos Helinä! Turkissa on kyllä paljon kauniita paikkoja, ja Alanyakin oli varsin mainio matkakohde. Mutta siis voi ei, ihan perseestä tuo mitä teille kävi! Toivottavasti ei ollut kallis reissu. Meilläkin oli Alanyassa sellainen illan valokuvaussessio, jossa ei pitänyt olla kuvien ostopakkoa, mutta se ei kyllä vaikuttanut siltä enää valokuvien ottamisen jälkeen vaan kuvia tuputettiin meille ihan törkyhintoihin. Hyvää kesän jatkoa sinnekin! 🙂

    Leave a Reply