Uusintakierroksella Damissa (joulukuu 2018)

Vuodenloppu läheni. Samalla läheni myös määräaikaisen työsopimuksen viimeinen työpäivä. Vaikka tiesin odottaa tuota hetkeä jo kesästä asti, olo tuntui silti haikealta kun tyhjensin kaappiani. Ehdin viettää työttömän arkea vain pari päivää, sillä toinen asia, joka oli jo kesällä tiedossa, oli reissumme Amsterdamiin. Puolisoni huomasi loppukesästä, että Cypress Hill on tulossa Damiin Elephants on Acid -tourin päätöskeikalle, ja osti meille liput sinne. Oli hyvä olla hyvissä ajoin liikenteessä, sillä keikka myytiin loppuun suht nopeasti. Itse en enää viime aikoina ole kovin paljon kyseistä bändiä kuunnellut, mutta se oli olennainen osa nuoruuttani, joten lähdin mukaan mielihyvin. Varasimme samalla myös lennot KLM:ltä ja majoituksen eBookersin kautta.

Pinkki passi 🙂

Lähdimme 21. joulukuuta aamujunalla Helsinkiin ja suuntasimme ensimmäisenä Helsinki-Vantaan poliisiasemalle, sillä miehelläni ei ollut voimassa olevaa passia. Passi painettiin pikavauhtia ja homma oli ohi noin varttitunnissa. Hintaa operaatiolle tuli lähemmäs 100€, joten suosittelen tarkistamaan passin voimassaoloajan hyvissä ajoin ennen matkaa.. Itse puolestani jouduin jälleen kerran satunnaiseen räjähdeainetestiin, enkä tiedä missä vaiheessa usko tuohon satunnaisuuteen loppuu. Olen lähes jokaisella kerralla tullut valituksi joko edellä mainittuun operaatioon tai sitten käsimatkatavarani on joutunut satunnaiseen lisätarkastukseen. Mongoliasta tullessa myös ruumaan mennyt laukku oli kokenut lisätarkastuksen. Lento meni joutuisasti, vaikka jouduimme odottelemaan portilla hieman yliaikaa. Meillä oli vain käsimatkatavarat, joten pääsimme samoin tein pois Schipolin kentältä. Ostimme junaliput automaatista ja ajoimme Amsterdam Centraalin päärautatieasemalle. Google Mapsin avulla suunnistimme 2,5 km:n päässä sijaitsevaan majapaikkaamme ja ihastelin samalla Amsterdamin jouluvaloja. Reitti kulki Rembrandtin aukion kautta.

Tuttu kyltti odottamassa Schipolin kentän edustalla.

Dam Rak lähtee päärautatieasemalta ja jatkuu keskustaan päin.

Rembrandtpleinilla on kyseisen herran patsas, luistelurata ja ruokakojuja. Ympärillä on kauppoja, hotelleja ja ravintoloita.

Edellisellä kerralla vuonna 2015 hotellimme oli Amsterdamin laitamilla, mutta nyt päädyimme aika lähelle Rembrandtpleinia ITC Hoteliin. Olin lukenut netistä ristiriitaisia arvosteluja majapaikasta, enkä odottanut siltä oikein mitään. Respassa ilmoitettiin, että huoneemme oli upgradettu vaihtoehtoon, missä oli oma kylpyhuone. Kävelimme tien toiselle puolelle Town Houseen, sillä majoitus on jaettu useampaan eri rakennukseen. Huoneemme oli ylimmässä kerroksessa ja netistä lukemani kuvailut äärimmäisen kapeista ja pienistä portaista piti todellakin paikkansa. Ensimmäisellä kerralla tuntui kuin olisi kiivennyt tikapuita pitkin, mutta portaisiin tottui nopeasti. Huone oli ihan siisti ja kylpyhuone moderni, mutta huoneessa oli hirveä märän maton tai kissankusen haju. No, siihenkin tottui aika nopeasti. Ainoa mitä jäin kaipaamaan, oli kahvinkeitin ja jääkaappi. Huoneen nurkassa oli kyllä pienellä pöydällä vedenkeitin, joten kävin ostamassa pikakahvia ja yksittäispakattuja maitoja aamukahvia varten. Jääkaapin ja keittiönurkkauksen puutteen vuoksi jouduimme syömään kaikki lämpimät ateriat ravintoloissa. Siivoojat kävivät petaamassa sängyn joka päivä ja veivät roskat huoneesta.

Hätä keinot keksii kun on saatava kahvia.

Papukaijat piti showta hotellin takapihalla. Damissa on tuhansia vapaana eläviä papukaijoja. Ilmeisesti lemmikkinä ollut yksilö on aikanaan päässyt maistamaan elämää häkin ulkopuolella ja levittäytynyt urbaaniin ympäristöön.

Toisena päivänä ajoimme metrolla Amsterdam Zuidoostiin, missä sijaitsee AFAS Live konserttiareena. Emme ensin löytäneet mistään metron lippuautomaattia, mutta kysyin joltain tyttöporukalta neuvoa ja he opastivat menemään toiselle puolelle katua, mistä oli myös kulku maan alle. Cypress Hillin keikka oli todella hyvä ja areena oli täynnä porukkaa. Yöllä tulimme takaisin päin vahingossa junalla ja päädyimme keskustan päärautatieasemalle.

Meillä ei ollut mitään varsinaista ohjelmaa, joten otimme reissun pelkästään loman kannalta ja katsoimme mitä eteen tulee. Vaikka Amsterdam olikin koristeltu jouluvaloin ja -kuusin, oli se perinteinen jouluhössötys poissa. Maa oli sateen jäljiltä mustana ja paikoin ruoho vihersi, joten ei hirveästi edes tuntunut joululta, mikä ei haitannut yhtään. Hotellin vierestä kulki raitiovaunu (4) keskustaan, mutta kävelimme suuren osan matkoista. Vietimme aikaa muutamassa coffee shopissa, ostoskeskuksissa, ravintoloissa ja ihan vaan kuljeskellen.

Metrolla AFAS-areenalle.

Päätepysäkki.

Keikalla oli hyvä meno ja tupa täynnä porukkaa. Mitään paikkoja ei oltu määritelty ennalta, joten menimme vain istumaan päätykatsomoon.

Dam Squarella oli joka päivä jotain nähtävää. Oli saippuakuplataidetta, pakkopaitaesitys, musiikkia, hevosvankkuriajelua ja näkyipä yhtenä päivänä myös eläinten oikeuksia puolustavia sekä Israelin vastaisia protesteja. Kellonajasta huolimatta kaduilla oli aina ruuhkaa ja ympärillä pyöri ihmisiä lukuisista eri paikoista. Amsterdamin asukkaista noin puolet on kantahollantilaisia ja puolet muuta etnistä alkuperää. Kaikki elävät kuitenkin sulassa sovussa keskenään, emmekä törmänneet tälläkään kertaa mihinkään häiriöön kaduilla. Pidän Damista juuri siksi, ettei kaduilla ja kuppiloissa törmää humalaisiin tai muuhun rettelöintiin, ja vaikken itse poltakaan pilveä, oli coffee shopeissa kiva istuskella ja katsella rauhallista asiakaskuntaa.

Dam squaren ympäristössä oli vaikka mitä ohjelmaa.

Anonyymien protesti eläinten oikeuksien puolesta.

Support Palestine!

Koninklijk Paleis eli kuninkaallinen palatsi sijaitsee niin ikään Dam squarella.

Smokey coffee shopissa Rembrandtpleinilla. Hatsin lisäksi kuppiloista sai toki nimensä mukaisesti myös kahvia. Join viikon aikana litroittain lattea, sillä suurin osa kuppiloista vaati asiakkaita ostamaan jotain jos sinne meinasi jäädä istumaan.

Julkijuopottelu on ankarasti kiellettyä 95€:n sakon uhalla.

Ostosmahdollisuuksia on vaikka muille jakaa. Pidän erityisesti siitä, että myös keskustan ulkopuolella on erikoiskauppoja, mitä Suomen katukuvassa ei juurikaan enää näy. On konditorioita, juustokauppoja, suutareita, lihakauppoja ja mitä ikinä keksitkään kaivata. Vaatekauppoja on myös vaikka millä mitalla. Kävin useammassakin eri putiikissa, mutta en päätynyt lopulta ostamaan mitään. Sitten törmäsin sattumalta Popcult-sarjiskauppaan, missä oli aivan upeita vaatteita teemaan liittyen. Siellä olisi ollut mm. Zelda-mekko, mutta jätin sen kuitenkin ostamatta. Ihastuin Aladdinista tuttuun Jasmin-paitaan ja se lähti ainoana ostoksena mukaani. Paita on ihanan kevyttä läpikuultavaa kangasta ja sille tulee varmasti käyttöä Keski-Amerikan tropiikissa. Myyjä oli todella mukava ja juttelimme hetken aikaa lapsuuden lempipiirretyistämme. Ostin myös eräästä intian basaarista huivin, joka on samaa sarjaa kuin minkä ostin Kreikasta. Intiasta puheen ollen, katukuvassa näkyy runsaasti turbaanipäisiä sikhejä. Pidän itsekin erilaisista turbaaneista ja huiveista, joten näky kiinnitti näin ollen huomioni.

Damstraat.

Magna Plaza ostoskeskuksesta.

Sää ei ollut erityisen jouluinen.

Yleisesti ottaen asiakaspalvelu on ihan ok-tasoa kaupoissa ja ravintoloissa. Ainoastaan joissain coffee shopeissa henkilökunta on jostain syystä hieman nuivaa ja osassa jopa törkeää. Ruokaostoksilla kävin joko Marqtissa, joka myy ihastuttavia luomutuotteita ja keskittyy muutenkin ekologisuuteen (muovipusseja ei esimerkiksi ole tarjolla) tai paikallisessa Albert Heijn-ketjuliikkeessä. Marqtissa ei voi maksaa käteisellä vaan pelkästään kortilla, ja AH:ssa taas ei voi maksaa kortilla, vaan sinulla tulee olla käteistä. Heillä on ilmeisesti joku paikallisille tarkoitettu bonuskorttijärjestelmä, sillä se näytti olevan ainoa korttimaksuvaihtoehto, mutta siis mitkään Visat ja MasterCardit eivät käyneet.

Yleinen hintataso Damissa ei juurikaan eroa Suomesta. Julkinen liikenne on hinnaltaan keskitasoa ja esimerkiksi junalippu Schipolin lentokentältä päärautatieasemalle maksaa 5,30€. Yksittäinen raitiovaunulippu taisi olla 3€. Jos tietää ajelevansa useammin, kannattaa ostaa sarjalippu. Joukkoliikenteessä huomioitavaa on se, että lippu tulee leimata sekä sisään että ulos mennessä eikä juna- tai metroasemalta pääse ulos ilman lipun leimaamista kääntöporteilla. Jos unohdat raitiovaunussa check outin ja sinulla on suunnitelmissa vaihtaa linjaa hetken päästä jatkaaksesi matkaa, ei lippu ole enää voimassa ja joudut ostamaan uuden. Täältä lisätietoa lipuista.

Marqt ruokakauppa Utrechtsestraatilla, jonka varrella myös hotellimme sijaitsi.

Albert Heijnistä lähti mukaan mm. herkullinen Lähi-idän salaatti ja makuvesi, joka oli valitettavasti pettymys kaikessa kitkeryydessään.

Check in & out.

Vietimme Damissa myös 14-vuotispäiväämme ja osittain sen kunniaksi menimme toiseksi viimeisenä iltana kanaaliajelulle. Damissa oli parhaillaan jokavuotiset valofestarit ja oli upeaa nähdä kaikki taideteokset veden äärellä. Ajelu kesti reilun tunnin ja oli sen arvoinen. Hinta oli 24€ per henkilö ja kierroksen aikana kuulimme tarinaa teosten takaa sekä hollanniksi että englanniksi. Minua kiehtoi erityisesti se, että moni valoteoksista oli saanut inspiraation tieteestä, avaruudesta ja luonnosta.

Van Goghin ”Starry night” valotaideteoksen muodossa.

Materiaalina on käytetty kierrätettyjä muovipulloja.

Tämä teos oli saanut idean maailmankaikkeuden oletetusta säieteoriasta.

Amsterdam kaupunkina on todella helppo kohde, tuntuu kuin olisi kotona. Liikkuminen paikasta toiseen on mutkatonta eikä kävelymatkat tunnu kovin pitkiltä. Jos ei jaksa kävellä, pääsee raitiovaunulla, metrolla ja junalla niin lähelle kuin kauas. Päärautatieasemalta on nopea junayhteys myös esimerkiksi Haagiin ja Belgian puolelle Brysseliin. Olisin halunnut käydä Haagissa ja vierailla kansainvälisessä rikostuomioistuimessa sekä Palace of Justicessa, mutta jääköön ne seuraavaan kertaan.

Olimme reissussa viikon ja kokonaishinnaksi tuli about 1500€ (karkeasti arvioituna). Saimme lennot ja hotellin suht halvalla ottaen huomioon, että kyseessä oli joulunaika. Suorat lennot KLM:llä ja hotelli kahdelta hengeltä maksoi päälle 600€. Menopaluu Helsinkiin oli 114€, mikä lohkaisee aina ison osan matkabudjetista lähti minne tahansa. Liput Cypress Hillin keikalle oli noin 70€ yhteensä. Suurin kuluerä matkojen lisäksi oli ulkona syöminen. Alla ruokatarjontaa, josta nautiskelimme viikon aikana.

Paremman tason Mäkki.. (Grand Café l’Opera)

Rembrandtin aukiolta sai erinomaisia hampurilaisia ja matkakumppani kehui myös bratwursteja.

Voffelilla.

Sibalekeittoa ja tuorepuristettua omenamehua. (Calf & Bloom)

Lihapullukoita tomaattikastikkeessa.

Eräässä italialaisessa trattoriassa oli hieno feikkinuotio, joka näytti ulkoa katsottuna ihan oikealta. Ei voitu vastustaa kiusausta pränkätä ohikulkijoita.. Ravintolan caesarsalaatti oli myös todella hyvä ja runsas.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Cilla Maria | From sunset last night to sunrise this morning

Syväluotaavaa matkailua maailman ääriin ja takaisin.

Seuraa blogia Facebookissa
Seuraa Bloglovin'issa