Millainen oli ensimmäinen vuoteni vegaanina?

sunnuntai, joulukuu 31, 2017

Usealla meistä kiehahtaa jo sanan vegaani kuullessaan ja voi olla, että moni ei siitä syystä tullut edes avanneeksi kirjoitustani. Jos kuitenkin pääsit jo näinkin pitkälle, toivon, että jatkat loppuun! <3

Muistan kuinka muutama vuosi sitten söin kaikkea. Se oli minulle jonkinlainen ylpeyden aihe etten osannut allergioiden lisäksi nimetä mitään, mitä en haluaisi tai pystyisi syömään ja olin helppo vieras, jolle kelpasi mukisematta kaikki tarjolla oleva. Hampparin välissä oli pihvi ja salaatinkin päälle oli saatava kanaa tai vähintään kalaa. Jokin minussa sai kuitenkin muutama vuosi sitten jättämään lihatuotteet pois ruokavaliostani. Ensin lähti punainen liha, sitten kana ja viimeisenä kala. Näin jatkui vuosi ja muistan elävästi kuinka vielä viime vuonna väitimme reissukaverini kanssa varmoina, ettei meistä ikinä kuitenkaan vegaaneja tulisi. Sehän vaatisi aivan liikaa keskittymistä ja ponnistelua ruoan ympärillä. Hän väittää (ainakin vielä toistaiseksi) samaa, mutta minun kohdallani kävi toisin. Vuosi vegaanina takana ja paluuta entiseen ei ole. Mikä sai minut muuttamaan kantani ja miten mennyt vuoteni on sujunut? Mitä vegaani ylipäätään edes syö ja miksi meidän kaikkien tulisi harkita ryhtymistä vegaaniksi?

Minulle käännekohta veganismiin oli ystäväni, joka ilmoitti jättävänsä kaiken eläinperäisen pois ruokavaliostaan. Samoin teki 16-vuotias serkkuni, poika, josta en olisi ikinä uskonut moista. Heidän innoittamanaan aloin katsoa dokumentteja ja lukea aihetta käsitteleviä tekstejä. Olin järkyttynyt. Tuntui kuin minulta olisi pidetty asioita salassa. Toisaalta en itse ollut ikinä kiinnostunutkaan aiheesta ja olin tarkoituksellani pitänyt silmiäni kiinni. En halunnut kuulla, että syön eläimiä. Saatika nähdä miten ne tapetaan.  Dokumentteja katsoessa moni asia aukesi aivan uudella tavalla ja sain eteeni faktoja esim. maidosta, joita en ennen ollut tullut edes ajatelleeksi.

Alussa suurimman kolauksen tuotti lihan syönnin vaikutus ilmastonmuutokseen. En tiennyt miten paljon tuhoa ja päästöjä ruoantuotanto luo maailmaan ja miten paljon pelkästään yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan vettä. Ja kuinka raivaamme katoavia sademetsiä pihviksi päätyvien eläinten rehun takia. Mitä enemmän otin asioista selvää, sitä pienemmiksi kävivät perusteluni eläinperäisten asioiden syönnin puolesta. Eihän sitä voi enä järjellä selittää. Eikä kyllä millään muullakaan. Aloin myös ymmärtää millaisissa oloissa syömämme eläimet elämänsä elävät ja ylipäätään sen, että syömme eläimiä. Moni meistä kun ei halua ajatella sitä faktaa, että lautasella olevalla lihapalalla oli joskus tunteet, sydän ja ehkä nimikin. Olin jo pitkään selitellyt itselleni, että enhän mä voi vegaaniksi alkaa kun tykkään juustosta ja rakastan suklaata. Onko se kuitenkaan sen arvoista, että jatkan lihansyönnin osalta ympäristön tuhoamista ja lisään eläinten kaltoinkohtelua vain, koska joku asia maistuu suussani hyvältä. Vastaus on ei, se ei ole sen arvoista. Asuin kimppakämpässä Australiassa, kun tein päätöksen, että ryhdyn vegaaniksi. Muistan kuinka jakelin jääkaapistani lehmänmaidot ja juustot kämppiksilleni ja lähdin kauppaan. Nyt alkaisi uusi elämä. Ja sitä se todellakin on ollut. Se oli ihan mieletön tunne ja siitä alkoi jotenkin ihan uudenlainen rehellisyys itseä ja koko elämää kohtaan.

Luulin aina, että vegaanisen ruokavalion noudattaminen olisi vaikeaa. Tietysti ensimmäisillä kauppakäynneillä liikkuminen hyllyltä toiselle oli hitaampaa kuin ennen ja tuoteselostuksia tuli alkuun tutkittua tarkemmin kuin aikaisemmin. Loppujen lopuksi monikaan asia ei muutu hurjasti ja itseasiassa moni tuote vain korvataan jollain kasviperäisellä. Lehmänmaito, juustot ja muut maitotuotteet vaihtuvat vastaaviin kasvimaitotuotteisiin ja lihatuotteet, esim. härkikseen, tofuun ja seitaniin. Herkuttelijana mm. karkkien eläinperäisyys harmitti, mutta nopeasti sain huomata, että moni lempparini, kuten Fazerin mariannet olivatkin jo vegaaneja. Ja tuo pätee tosi moneen muuhunkin juttuun. Ajattelemme helposti, että koko ruokavalio pitää heittää päälaelleen, mutta syömme huomaamattakin jo paljon valmiiksi kasviperäisiä tuotteita. Vegaanituotteet.fi niminen nettisivu on toiminut apuna kauppareissuilla ja sinne on yksittäisiä irtokarkkeja myöten listattu kaikki kauppojen vegaaniset tuotteet. Meillä on kotona aina tykätty leipoa ja laittaa ruokaa, mutta nyt vegaanina siitä kaikesta on tullut paljon hauskempaa. Siskoni ja äitinikin ryhtyivät pienellä viivellä vegaaneiksi ja olemme tehneet monien perinteisten liharuokien veganisointia, karjalanpaistista mustaanmakkaraan ja munavoista savuloheen. Moni sekäsyöjä tuhahtaa, että ”miksi te kuitenkin koitatte tehdä ruoastanne lihaa?” ja siihen todettakoon, että mieluummin teemme kasvisruuasta lihan kaltaista, kuin kuolleista eläimistä ruuan näköistä. Ja siitähän monelle vanhoissa ruokailutottumuksissa pysymisessä onkin juuri kyse. Nimittäin perinteistä ja tutuista mauista joista ei haluta luopua. Siksi ainakin omasta mielestäni on mahtavaa, että vegaaniruoasta voi saada niinkin ”aidon” kaltaista, vahingottamatta ja vähentämällä ympäristövaikutuksia.

Ajattelin aina, että sana vegaani kuvaa vain ruokavaliota. Nyt olen käsittänyt, että kyse on paljon muustakin kuin vain syömisestä. Se on alkanut uloittua jokaiselle elämän alueelleni ja opin jatkuvasti uutta. On hämmentävää ajatella, että maailmamme kehittyy jatkuvasti teknologian ja vastaavan muodossa, mutta niinkin yksinkertainen asia kuin ruoka, pysyy samana kuin ennen. Ja entäpä vaatetus ja kosmetiikka. Emme ihan oikeasti tarvitse enää 2000-luvulla kenkiimme eläimen nahkoja ja sukkiimme lampaan villoja. Juustokakkukin onnistuu ilman suolista ja luuytimestä valmistettua liivatetta, marengin voi tehdä ilman kananmunaa ja talvitakkikin lammittää ihan tarpeeksi ilman, että sitä varten on tarvinnut kyniä kärsivää eläntä. Liian monet kemikaalit ja meikitkin testataan elämillä ja se ei oikeasti ole sen arvoista. Joillekkin on ylpeyden aihe, että kengät ovat aitoa nahkaa, mutta minusta se on enää vain surullista. Niin kauan kun suuremmat tahot eivät aloita muutosta, meidän pitäisi kuluttajina rohkeasti kyseenalaistaa niitä vanhettuneita ja turhia perinteitä, joista ei ole kuin haittaa.

Vaikeinta veganismissa on ollut ympärillä olevan pahuuden näkeminen aivan uudella tavalla. Nään niin paljon ristiriitoja. Miksi viemme lapsemme vierailulle kotieläintarhaan ja silittelemme siellä yhdessä lehmiä ja muita eläimiä, jotka kotiinpäästyä kuitenkin lämmitetään lihapullien muodossa syötäväksi ruokapöytäään? Miten voimme kauhistella kulttuureja, joissa syödään koiria, kun samaan aikaan teemme samaa muiden eläinten muodossa täälläkin? Ja miten niinkin empaattiset ja valoisat ihmiset, jotka eivät halua kenellekkän pahaa, voivat sallia sen, että joku muu riistää hengen eläimeltä, pakkaa sen muoviin ja myy kaupassa ruokana, jonka tämä sama empaattinen ja ihana ihminen käy ostamassa ja valmistaa ruuaksi?

Olen saanut huomata, että ns, vegaanikuplan ulkopuolelle joutuminen sattuu. Ja pahasti. Vietin joulun äidin puolen sukuni kanssa ja joulupöytämme notkui vegaaniruokaa kinkuista konvehtehin ja olimme mm. päättäneet, että turhia kulutuslahjoja ei meillä enää osteta. Joku sai lahjakortin teatteriin, joku siriukseen surffaamaan. Mummini oli neulonut minulle villattomat sukat. Kuplamme puhkesi vieraillessamme aaton jälkeen toisen puolen sukuni luona, jossa joulupöydästä minun olisi ollut mahdollista syödä vain rosollia. Siinä omia eväitä siskoni kanssa syödessämme sai huulta purren katsoa kaloja ja possuja notkuvaa pöytää. Isänikin totesi, että ”te ootte niin herkkiä” ja se on totta. Jos se olisi mahdollista, ojentaisin hänelle ja monelle muulle lasit, joiden kautta nään maailman nyt vegaanina. En nää enää eroa lemmikkikoiran ja niin sanotun tuotaneläimen syömisen välillä. Ja eihän eroa oikeasti olekaan. Sen tajuaminen herkistää.On ollut kuitenkin mieletöntä huomata millainen muutos maailmassa, kaikesta pahasta huolimatta, on meneillään. Kaupat ja ravintolat täyttyvät vegaanivaihtoehdoista ja aiheesta käydään julkista keskustelua. Lihanssyönnin vaikutus ilmastonmuutokseen alkaa tulla ihmisten tietoisuuteen. Facebookin vegaaniryhmät täyttyivät jouluna kuvista, joissa kokonaisten sukujen pöydät olivat täynnä vain vegaanista ruokaa ja jopa McDonalds lisäsi juuri valikoimaansa vegaanihampurilaisen. On tärkeää, että veganismi normalisoidaan. Jo pelkästään omassa lähipiirissä on tapahtutunut vuoden aikana suuria muutoksia ja todella moni perheenjäsen, kaveri ja ystävä on jättänyt sekasyömisen taakseen.

Tässä lista mm. nettisivuista ja dokumenteista, jotka helpottivat omaa siirtymistäni vegaaniksi:

Dokumentit: Cowspiracy, Earthlings, Food choices, Forks over knives, Food Ink, Live and let live.

Youtube: 101 reasons to go vegan ja ps. olen vegaani videot.

Facebook ryhmät: Sipsikaljavegaanit, Vegaaniset kasvisruoat, Vegaani, Zero waste vegans, vegaanihaaste.

Nettisivut: Vegaaniliitto, Vegaanihaaste, Chocochili, Animalia ja Vegaanituotteet.fi

Moni puhisee, että ”on minun asiani miten syön ja kukaan muu ei sasi puuttua siihen”. Minusta, niin kauan kun syömisellä on niinkin tuhoisa vaikutus maailmalle ja sen eläimille kun mitä sillä nyt on, siihen on suotavaa ja jopa välttämätöntä puuttua ja älämölön pitäminen aiheesta on tärkeää. Kannustankin sinua ottamaan kasviperäisen ruokavalion edes harkintaan ja kokeilemaan esim. tammikuun vegaanihaastetta. Maailmamme ja sen eläimet ovat liian arvokkaita tuhottaviksi.

Ainut asia, jota veganiksi ryhtymisessa kadun, on se, etten tehnyt sitä aiemmin.

 

Ihanaa ja vegenakkien täyteistä uutta vuotta kaikille <3

Senni

 

 

 

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Aleksi tiistai, tammikuu 16, 2018 at 20:02

    Heippa!

    Hyvä kirjoitus, vaikka kaikkea en välttämättä itse allekirjoitakaan. Vähän särähti korvaan lause ”Joillekkin on ylpeyden aihe, että kengät ovat aitoa nahkaa, mutta minusta se on enää vain noloa ja surullista. ”

    Olet varmasti perehtynyt asiaan, joten haluaisin tietää oman kantasi siihen, että mistä materiaalista valmistettuja kenkiä sitten pitäisi käyttää?

    Nahkakin voi olla esteettistä, kunhan eläintä kohdellaan hyvin eikä se ole vain tuotannon väline. Kenkämateriaalina nahka on suurempaa kuvaa katsoen esteettisempää kuin mikään muu. Nahkakenkäpari voi olla elinikäinen hankinta, kunhan niitä hoitaa oikein, toisin kuin polyuretaanista (muovista) valmistetut jalkineet, joiden halpana materiaalina on suunniteltukin kestävän vain murto-osan siitä, mitä laadukkaasti valmistettujen nahkakenkien.

    Varmasti tiedät senkin, että muovi ei maadu ja miten sen kuormittaa ympäristöämme ja siten rakasta planeettaamme. Öljytuotannon sivutuotteena valmistettuja muovimateriaaleja käytetään vaatetuksessa ylivoimaisesti eniten, ja näitä huonolaatuisia ja huonosti kulutusta ja aikaa kestäviä muovivaatteita ja jalkineita päätyy miljardeja tonneja vuodessa hävitettäväksi ja onkin yksi suurimpia ongelmia tulevaisuudessa.

    • Reply senni sunnuntai, helmikuu 4, 2018 at 20:48

      Moi Aleksi!
      Ja anteeksi hidas vastaamiseni, huomasin nyt vasta kommenttisi viimeisintä kirjoitustani tehdessäni.

      Kiitos! En ole aivan varma oliko tarkoituksesi käyttää ”esteettisen” tilalla sanaa ”eettinen”, mutta jos esteettisyydestä puhutaan niin minusta viattoman eläimen tappaminen vaatetukseksi nykyään on täysin turhaa ja vaikka kenkäpari olisikin ulkonäöltään kaunis, onko se hengen menetyksen arvoista? Ei ole.. Ja tuohon ”kunhan eläintä kohdellaan hyvin eikä se ole vain tuotannon väline” lauseeseen: niin pitkään kun eläimestä tehtyjä kenkiä myydään, se on tuotannon väline. Emmekä voi oikeasti ikinä tietää miten eläimiä tehtaissa ym. kohdellaan. Ja kun emme tiedä, ei riskiä kannata ottaa ja vain toivoa parasta. Parhaassakin tapauksessa eläin kokee kärsimystä ja kuoleman.

      On totta, että suurin osa markkinoilla olevista tekonahkakengistä on vielä muovisia ja ympäristöä kuormittavia. Yritän itsekin olla parhaani mukaan käyttämättä ja ostamatta muovia, mutta jos pitäisi valita nahan ja muovipohjaisen tekonahan välillä ottaisin silti jälkimmäisen. Teollisuus muuttuu nyt vauhdilla koska vegaanituotteiden kysyntä kasvaa ja asioista puhutaan ääneen ja oikeilla nimillään. Markkinoille on alkanut tulla useita eri vaihtoehtoja nahalle ja yksi jota haluaisin itsekin testata on ananaksen lehdistä valmistettu pinatex nahka. Ystävällinen niin ympäristölle kuin eläimillekkin. Siitä valmistettuja kenkiä voi tilata esim. Nae-vegan.comista. Hintakin on suotuisa ja jo vähän yli satasella löytää talveksi nilkkureita ja maihareita! 🙂

  • Reply Mari tiistai, tammikuu 8, 2019 at 23:13

    Hei! Kirjoituksesi on mielenkiintoinen ja sitä oli kiva lukea. Haluaisin kuitenkin ottaa esille yhden asian tekstin lomassa, jota et ehkä tullut ajatelleeksi, nimittäin postauksessa olevaa koiran kuvaa. Kyseessä on brakykefaalinen koira, jollaiset kärsivät valitettavasti usein erittäin paljon ihmisen jalostustoiminnan tuloksena syntyvien epäterveiden rakenteiden aiheuttamista terveysongelmista. Olen itse eläinlääkäri ja ammattikuntamme on laajalti asettunut ajamaan sitä, että kyseisiä lyhytkuonoisia koiria ei käytettäisi mainonnassa, ja sama koskee mielestäni julkisia blogikirjoituksia. Erityisesti olisi tärkeää välttää kyseisten eläinten kuvien käyttö viittaamassa hyvinvoiviin eläimiin (vaikka sellaista suoraa kuvaviittausta ei tekstissäsi ollutkaan). Mm. tästä linkistä voi lukea Suomen Eläinlääkäriliiton Oikeus kuonoon -tiedotekokoelmasta: https://www.sell.fi/node/2296 . Eläinten ystävien ja kaikkien muidenkin pitäisi suosia vain terverakenteisia lemmikkejä.

    Mukavia reissuja, matkajuttuja ilman lentokoneita on kiva lukea! 😊

    • Reply senni torstai, tammikuu 10, 2019 at 13:46

      Moikka! Kiitos kommentistasi! Kuvan koira on lemmikkikoiramme Unto ja ranskanbuldogeista on viime aikoina puhuttu perheessämme paljon. Kun Unto tuli meille vuosia sitten emme monen muun tapaan olleet tietoisia buldoggien terveysongelmista sekä yleisistä jalostustoiminnan ongelmista. Nyt olemme oppineet ja tiedämmme ettei meille tulevaisuudessa oteta vastaavia koiria. Unto on meillä tietenkin rakkaana perheenjäsenenä loppuun asti, mutta olemme oppineet ja toivomme samaa kuin sinä nykyään muiltakin. 🙂 Onneksi tietoisuus kasvaa ja aiheesta puhutaan paljon!

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.