10 syytä matkustaa Balkanille

lauantai, marraskuu 25, 2017

Matkani ympäri Balkania tuli päätökseen ja saavuin takaisin Suomeen. Seitsemän viikkoa hurahti vauhdilla ja Balkan teki kokonaisuudessaan vaikutuksen. Vierailin yhteensä seitsemässä eri maassa, tässä järjestyksessä: 

  • Romania (Bukarest, Sighisoara, Brasov & Bran, Timisoara)
  • Unkari (Budapest)
  • Bosnia (Kuljenovsi)
  • Serbia (Belgrad)
  • Montenegro (Kotor, Budva, Kolasin)
  • Kosovo (Peja, Pristina)
  • Makedonia (Skopje)

Matkustaessa tykkään yleensä pysyä pidempään yhdessä ja samassa paikassa, mutta Balkanille lähdin tarkotuksellakin kiertämään useampia maita ja olen tyytyväinen valitsemaani reittiin. Vaikka vierailinkin useassa eri maassa, ei vauhti tuntunut missään vaiheessa liian nopealta. Ja jos tuntuu, kannattaa skipata kohteita ja rauhoittua. Törmäsin moniin jotka reissasivat hirveällä kiireellä nauttimatta näkemästään ja kokemastaan laisinkaan ja ainut asia josta iloitaan kotiin palatessa, on kiva lista käytyjä maita.. Usean maan kierroksella kannattaa todellakin mennä fiiliksellä ja liikaa suunnittelematta!

Päädyin niin suurkaupunkeihin, rannikon rannoille kuin pikkukylään farmillekin ja tässä niitä tulee! Nimittäin syitä miksi Balkan on kiertelyn arvoinen.

1.Ennakkoluuloille kyytiä

Monella meistä on ennakkoluuloja Itä-Euroopan maita kohtaan ja suurinpana syynä on varmaan, kuten yleensäkin, tietämättömyys. Matkustus Balkanille on alkanut lisääntyä, mutta ainakin vielä toistaiseksi se on mediassa varsin tuntematonta aluetta josta ei sen kummemmin puhuta. Ainakaan hyvällä. Ja onhan siellä vielä 2000-luvullakin ollut joillain alueilla sotaisaa eli toisaalta mielikuvat sotatantereesta ovat ihan ymmärrettäviä. Nykyään tilanne on kuitenkin lähes kaikkialla hyvä ja toivotaan että sodat on sodittu lopullisesti. Itselläni hurjin kuva ennen matkaa oli ehkä Romaniasta ja Kosovosta ja nyt vähäisetkin ennakkoluulot niitä kohtaan kumoutuivat. Ja juuri sitä lähdinkin hakemaan.

2.Mukavia ihmisiä

Ihmiset Balkanilla ovat aivan kuten muuallakin Euroopassa. Eli toki löytyy tapauksia joiden kanssa kohtaaminen ei syystä tai toisesta ollut miellyttävä, mutta yleisesti ottaen ihmiset olivat ystävällisiä ja auttavaisia. Asuin muutamassa eri perheessä ja tapasin muutenkin paljon paikallisia etenkin Serbiassa, Bosniassa ja Kosovossa ja sain huomata kuinka vieraanvaraisia ja lämpimiä joka paikassa ollaan.

3. Jokaiselle jotakin

Balkanilta löytyy varmasti jokaiselle jotakin, oli suunnitelmissa sitten vaeltelua vuoristossa, vierailuja suurkaupungeissa, rantaloma tai vaikka syrjäisten kylien rauhaa joissa perinteet ja kulttuuri näkyvät vahvemmin.

4.Liikkuminen paikasta paikasta toiseen on helppoa

Liikkuminen maiden välillä sujui ainakin omasta mielestäni mutkitta. Lukuunottamatta Serbiasta Kosovoon siirtymistä joka ei käsittääkseni ole edes mahdollista ja vaikka bussiyhteys löytyisi, ei rajanylitys välttämättä onnistu. En tiennyt sääntöjä tarkalleen joten en (tällä kertaa) ottanut riskiä ja päätin koukata ensin Montenegron kautta ja mennä myöhemmin sitä kautta Kosovoon.

En ollut koskaan aikaisemmin siirtynyt minkään maan rajojen yli maitse ja odotin ensimmäistä rajanylitystä mielenkiinnolla. Ylitykseen ei tarvitse valmistautua muuten kuin pitämällä passi käden ulottuvilla. Oman kokemuksen mukaan ylitys sujui joka kerta (bussilla) siten, että lähellä rajaa poliisi tai vastaava viranomainen haki jokaisen matkustajan passin tarkistettavaksi. Tämän jälkeen passit jaettiin takaisin, siirryttiin bussilla hieman pidemmälle ns. virallisille rajanylitys porteille ja siellä noustiin ulos jonoon. Siitä jokainen kävi yksitellen näyttämässä passinsa uudestaan kopin luona, jonka aikana bussi tutkittiin. Ja matka jatkui.

5. Edullinen hintataso

Hintataso Balkanilla on edullinen ja moni, etenkin reppureissaaja suuntaa euroopan reissullaan mielellään sinne juuri budjetinkin takia. Koitin pitää oman päiväbudjettini alle kahdessakymmenessä eurossa ja oli päiviä kun selvisin vain muutamalla eurolla. Tässä oman kokemukseni osalta hintatasosta lyhyesti osa-alueittain:

Liikkuminen:

Yllätyin miten halvalla pääsin siirtymään noinkin monesta maasta ja kaupungista toiseen. Meinasin ostaa interrail-passin ennen lähtöäni ja olen helpottunut etten ostanut. Vr:n kuukauden reilauspassi maksaa n. 490 euroa. Käytin junien sijaan jonkin verran Suomen Onnibussiin verrattavissa olevaa Flixbussia sekä halpoja paikallisbusseja ja säästiin paljon. Näin matkan tekoon meni kahden kuukauden ajalla rahaa alle 300 euroa.

Bussi- ja junamatkoja varten kannattaa aina varata käteistä, sillä en ainakaan itse onnistunut maksamaan asemillakaan lippuja kortilla. Myös bussimatkaa varten kannattaa pitää muutama kolikko lähettyvillä sillä tavaratilaan laitettavasta laukusta pyydetään yleensä jotain lipun hinnan lisäksi.

Kaupunkien sisäisten bussien, ratikoitten ja vastaavien päiväliput olivat usein jopa vain euron päivältä. Taksillakaan matkustaminen ei ole kallista, mutta kannattaa muistaa selvittää ennakkoon maakohtaiset hinnat ja välttää ensimmäisiä kyytiinsä pyytäviä taksikuskeja lentokentillä sekä rautatie- ja bussiasemilla. Menin turistimaiseen tapaan useastikin uuteen maahan tultuani heidän lankaansa ja saatoin maksaa kymmenen euroa matkasta jonka kuulusi maksaa euron. Eli muistakaa selvitellä hinnat ennakkoon! 

Majoitus:

Yövyin tällä kertaa enimmäkseen hostelleissa, viikon tätini kanssa airbnb asunnossa ja muutaman kerran sohvasurffaten. Kallein hostelli (usean hengen huoneessa) oli neljätoista euroa yöltä ja halvin seitsemän. Jos edessä on kierros Balkanilla ja majoitusvaihtoehdoksi valikoituu hostellit, kannattaa käydä Thebalkanbackpacker.com sivulla jossa on lista hostelleista josta saat Balkanilla alennuksen.

Ruoka:

Syömiseen menee matkusteltaessa yleensä isokin osa budjetista. Balkanilla hintataso on ruuan suhteen edullinen ja niin ruokakaupasta kuin ravintolareissuistakin selviää halvalla. Maiden välillä on toki eroja. Edullisinta oli mielestäni Kosovossa jossa pääkaupunginkin kasvisravintolan pääruoka-annostenkin hinnat alkoivat kahdesta eurosta.

6. Turistimassat eivät ole vielä löytäneet

Päädyin muutamaan aivan liian turismin valtaamaan paikkaan, mutta kokonaisuudessaan Balkan on vielä hyvinkin turistivapaata aluetta verrattuna muuhun Eurooppaan.

7. Markkinat

Palattuani kotiin ja Suomen ruokakaupassa käytyäni, huomasin miten totuinkaan jo Balkanin ihaniin markkinoihin joita järjestetään monilla alueilla päivittäin. Myytävänä on kaikkea imureista porkkanoihin. Jäin kaipaamaan juuri vihannes- ja hedelmäkojuja joissa usein itse viljelijät ovat myymässä satoaan. Tuotteita myydään kasvukausittain, kesällä torit ovat pullollaan esimerkiksi mansikoita ja nyt marraskuussa kaaleja ja juureksia. Hinnat ovat halpoja ja maultaan moni, etenkin hedelmä oli niiiiiin paljon maukkaampi kuin Suomesta käsin ostettaessa.

8.Ajvar

Voihan ajvar! Eli balkanilainen paprikatahna. Se, ja moni muu maiden perinneruoka ihastutti ja suosittelen todella keksimään keinon kuinka päästä reissuilla paikallisten ruokapöytiin. Ajvarin lisäksi kannattaa ehdottomasti testata ainakin peruna- ja omenapiirakoita. 

9.Historia

Koulussa en ollut pahemmin kiinnostunut historiasta, niinpä itsenikin on positiivisesti yllättänyt pikkuhiljaa kasvava into sitä kohtaan. Matkustellessa paikallisen historian tapahtumat tulevat usein aika huomaamattakin tutuiksi ja varsinkin nyt Balkanilla lähihistorian sodat näkyivät paljon niin pommitettuina asuinalueina kuin taidenäyttelyiden aiheinakin.

Kohtaamiset paikallisten kanssa herättivät mielenkiintoa kuitenkin ehkä eniten. Hauskin tapaus oli Kosovossa, Pejan kylässä, jossa rinkka selässä kävellessäni iloinen vanha mies pysäytti minut ja kysyi mistä olen kotoisin. Vastasin, jonka jälkeen hän hiljentyi hetkeksi miettimään, kätteli ja huusi kovaan ääneen: Martti Ahtisaari! Ajattelin että hän oli kuullut nimen jostain sattumalta ja vasta jälkeenpäin luin netistä että Ahtisaarella onkin suuri yhteys Kosovoon rauhanvälittäjänä toimimisensa takia. Eli pelkästään lyhyiden kohtaamistenkin kautta halu selvittää historian (monille ehkä itsestäänselviäkin) tapahtumia kasvaa Balkanilla varmasti!

10. Mukavuusalueen ulkopuolelle meno

Minulle matkustamisessa yksi tärkeimmistä asioista on oman mukavuusalueen ulkopuolelle meno. Nepalin reissuni pysyy kirkkaasti ykkösenä ja vaikka en tältä matkalta odottanutkaan yhtä ihania kulttuurishokkeja kun sain sieltä, pääsin muutaman kerran lähelle. Varsinkin pieniin, Balkanin maiden kyliin saapuessa voi olla ettei kukaan puhu englantia, vessoissa ei ole pönttöjä ja kadulla tulee vastaan hevoskärryissä kulkevia paikallisia.

Siinä omia suosikkejani Balkanilta jonne aion varmasti palata takaisin.

Nyt tulin tosiaan takaisin Suomeen muutamaksi kuukaudeksi töihin ja joulun viettoon, jonka jälkeen matkani maailmailla jatkuu. Sain nimittäin juuri vapaaehtoispaikan Afrikasta! Lähden sinne tammikuussa ja aloitan työt pienessä Tanzanialaisessa päiväkodissa. Sitä ennen hommaa riittää reissukassan kartuttamisessa ja matkan suunnittelussa sekä pakollisten rokotusten ym. hankinassa.

Blogin puolella seuraavaksi Loviisan joulutalot tapahtumasta jossa kotimme on yhtenä kohteena.

Senni

 

 

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.