Farmi elämää Bosniassa

sunnuntai, lokakuu 15, 2017

Sain heti reissun alussa tarpeekseni kaupungeista ja löysin ratkaisun luontokaipuuseeni workaway nimisen nettisivun kautta ja saavuin kymmenen päivää sitten Bosnialaiselle minifarmille, Kuljenovsi nimiseen kylään.  Tämä ei olekaan mikä tahansa farmi vaan täysin oma maailmansa.

Farmilla asuu kolmekymppinen pariskunta Jasmina ja Dzany ja heidän kohta neljä vuotta täyttävä tytär Farah. Perheeseen kuuluu heidän lisäkseen kissanpentuja, koiria, ankkoja, vuohia, hanhia, pupu sekä itse täydellisyys: kaksi viikkoa sitten lahjaksi saatu pikku possu.

Pihaan puisista porteista astuessa alkaa elämä perheen säännöillä. Ja niiden myötä päästään siihen uuteen ja erilaiseen maailmaan. Erilaiseen, jossa moni meistä on nykyään tottunut elämään. Täällä ei nimittäin syödä mitään eläinperäistä eikä prosessoitua, ei käytetä kemikaaleja tai päihteitä ja kunniotetaan luontoa. Oikeasti kunnioitetaan. Eli ei tiskiainetta tai shampoota, pyykkipulveria tai dödöä. Ei sokeria, meikkejä eikä lisäaineita. Kaikkeen löytyy vaihtoehto luonnosta. Ja kaikki mahdollinen kierrätetään ja uutta pyritään olla ostamatta. Vessana on ulkohuussi, ruoka tehdään puuhellalla, tiskit tiskataan käsin ja suihkuvesi lämmitetään liedellä.

”Normaalista” poikkevan tästä kaikesta tekee se että Jasmina ja Dzany ovat eläneet näin vasta alle vuoden. Molemmat söivät ennen lihaa, käyttivät tiskiaineita ja asuivat palkkatöissä mm. ruotsissa. He siis vaihtoivat elämän ns. helppouden tähän omasta tahdostaan.

Jasmina kirjoittaa blogia ja yhdessä Dzanyn kanssa he pitävät vegaani -ja raakaruokakursseja sekä kirjoittavat keittökirjoja. Ansaitut rahat käytetään säästeliäästi. He ostivat tontin viime tammikuussa ja rakensivat itselleen pienen mökin. Tontilla oli hylätty talonraato josta kunnostettiin pihakeittiö ja eläimille rakennettiin aitauksia. He alkoivat alusta alkaen ottaa vastaan vapaaehtoisia rakennus -ja ideointi avuksi sekä vierasporukoita vapaavalintaista korvausta vastaan. Tänne voi siis tulla vapaaehtoisena hommiin tai vaikka perheen kanssa kylään esim. viikonlopuksi. Paras aika on maaliskuusta syyskuuhun.

Mennyt viikko on jotain jonka tulen muistamaan aina. Ensimmäisen illan jälkeen perhe kysyi että onhan ok että jään viideksi yöksi yksin eläinten kanssa heidän lähtiessä käymään Serbiassa. Yhtäkkiä olinkin Bosnian maaseudulla yksin, keskellä ei mitään ja huolehdittavana yli kaksikymmentä eläintä. Selvisin!

Vapaaehtoisena workawayn kautta töitä tehdään viisi tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa. Tätä vastaan isäntäperhe kustantaa yöpymisen sekä osan aterioista ja loput tarvittavat ruokatarvikkeet haetaan viikottain lähimmän kaupungin markkinoilta ja merketista.

Päivä alkaa eläinten päästämisellä ulos yöpaikoistaan ja aamupalalla. Itsetehtyä kasvimaitoa, kaurahiutaleita ja hedelmiä. Päivän hommat vaihtelevat vuodenajasta riippuen ja itse olen tähän astin mm. noukkinut nokkosia kuivamaan, siivonnut, leikkinyt lapsen kanssa, tehnyt hilloja, kerännyt viinirypäleitä, laitanut ruokaa ja auttanut mehustamisessa. Perhe ottaa vastaan kaikki ideat rakentamiseen liittyen ja antaa vapaat kädet taiteelle, niinpä kemikaalittomuuteen tehtiin pieni poikkeus ja pääsin maalikaupan kautta maalaamaan.

Aloitin keittiön oven ja vanhan sähkörullan päädyn maalaamisella. Dzany irrotti maalatun päädyn rullasta ja viimeisteli heidän mökkiinsä ruokapöydäksi.

Illalla eläimet ruokitaan ja suljetaan yöksi sisälle, jonka jälkeen kokataan yhdessä illallista. Jasmina ja Dzany puhuvat täydellistä englantia ja ottavat todella vapaaehtoiset osaksi perhettään. Oli sitten kyseessä kauppareissu, leffailta tai naapureilla vierailu, minut on haluttu mukaan. Ja haleilta ei voi välttyä.

Vapaaehtoisille on suunnitteilla oma mökkinsä, mutta vielä toistaiseksi majoitus on joko teltassa tai pihakeittiössä. Kylmistä öistä johtuen laitoin patjan pihakeittiöön, joka iltaisin lämpenee sopivasti puuhellan avulla. Päivisin sää on ollut kuin parhaana suomen kesäpäivänä, mutta öisin lämpimät sukat, viltit ja pipo ovat näin lokakuussa olleet aika välttämättömyys.

Olen itse ollut vegaani kohta vuoden ja kiinnostus kemikaalitonta elämää kohtaan on herännyt muutama kuukausi sitten. Täällä olo toimii täydellisenä kurssina kuinka vaihtaa turhilla tuotteilla läträäminen sellaiseen joka löytyy luonnosta tai omasta keittiöstä ja ei vahingoita ketään tai mitään. Onhan se aika hassua että moni aine jota laitamme ihollemme ja hiuksiimme on myrkkyä syötynä.

Eilen pesimme nauraen koko perheen voimin hiukseni käyttäen ruokasoodaa saippuana ja viinietikkaa hoitoaineena, ja lopputulos oli aivan yhtä hyvä ellei parempi kuin kaupan pesuaineilla. Pariskunta näyttää uusia tapoja vähentää kemikaalien käyttöä ja ohjeistaa kokkamaan terveellistä mutta maistuvaa ruokaa. Jasminan sokerittomat raakakakut ovat makeudellaan ja herkullisella maullaan olleet täysi yllätys tälläiselle sokerirasvasuklaajäätelökakkukeksihirmulle. Raaka porkkanakakku on uusi lemppari.

Jasmina ja Dzany heräsivät veganismiin kun Farah syntyi. Monilta sekasyöjiltä kuulee usein mielipiteitä lasten veganismia kohtaan. Kommentteja siitä ettei ole vanhempien tehtävä määrätä miten lapsi syö jos hän ei vielä itse osaa tehdä päätöksiä. Minun on vaikea ymmärtää tälläistä ajattelutapaa. Jasminaa ja Dzanya kompaten, eikö olekin paljon loogisempaa opettaa lapsi alusta alkan syömään mahdollisimman terveellisesti, ympäristöystävällisesti ja kertomalla faktat. Faktat siitä, että nugetit lautasella ovat kuollutta kanaa ja lihapullat porsasta tai lehmää ja antaa lapsen itse tehdä myöhemmin tietoisesti päätös lisätäkö kyseiset asiat ruokavalioonsa. Minusta juuri se hyssyttely on väärin. Se ei ole vain nugetti..

Vapaaehtoisten ja vieraiden ei täydy elää samanlaista elämää kun perhe täällä elää, mutta täällä ollessaan sääntöjä noudatetaan. Ja riippumatta siitä onko sekasyöjä, vegaani tai jotain siltä väliltä ja yleisestä elämäntavasta riippumatta, täällä varmasti oppii uutta ja ajattelumaailma muuttuu.

Hyvää ruokaa, ihania ihmisiä, hiljaisuutta, upeita auringon laskuja, eläimiä ja multaa kynsien alla. Suosittelen ehdottomasti jokaiselle. Workawaysta paikan löytää helposti Bosnia hakusanalla (Vastness of love) ja facebookista ja googlesta mm. Skola Nekuvanja nimellä.

pus <3

Senni

 

 

 

 

 

 

 

You Might Also Like

3 Comments

  • Reply Johanna | intothemystic.pallontallaajat.net perjantai, marraskuu 10, 2017 at 18:15

    Ihanan kuulonen paikka! Kävin melkein 10 vuotta sitten Bosniassa, lähinnä vain Sarajevossa, ja siitä asti olen silloin tällöin miettinyt, että olisi kiva mennä takaisin. Vaikka itse viihdyn hyvin kaupungeissakin, niin välillä viikko tai pari maaseudun rauhassa tekee hyvää, ja nyt kiinnostaisi tosi paljon mennä käymään tällä samaisella farmilla! Eli kiitos vinkistä 🙂

    Sun blogi on tosi kiva, aidon oloinen ja ennakkoluuloton 🙂 Innolla jään lukemaan että mihin kaikkialle sun välivuosi sut vie!

    • Reply senni lauantai, marraskuu 11, 2017 at 11:12

      Moi Johanna! Ehdottomasti suosittelen vierailua tuolla! 🙂 Mulla jäi tälläkertaa juuri Sarajevo ja muut suuret kaupungit käymättä, eli minä suuntaan vuorostaan niihin seuraavalla kerralla 🙂

      Ja kiitos! Ihana jos tuommoiset asiat välttyy blogista lukijalle, niihin pyrin! 🙂 Samat sanat sinulle! Harvoin löytää blogeja esim nepalista joka on ihan mun lemppari maa, joten seurantaan ehdottomasti<3

  • Reply Johanna | intothemystic.pallontallaajat.net tiistai, marraskuu 14, 2017 at 13:09

    Hih, no kiitos, voidaan sitten inspiroitua toinen toistemme blogeista! :))

  • Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.