Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150

”Popot on pehmoinen sana”

Eräänä päivänä some-syötteeni ällistytti. Lahdessa oli bistro nimeltä Popot! No tuonnehan popojeni olisi ehdottomasti pogoiltava syömään, eikö niin?

Hinku vain yltyi, kun luin muiden juttuja esim. täydellisestä sienirisotosta (Tasty travellissimo -blogista). Popotiin ehätti ennen minua myös Merjan matkassa -blogi.

Vaikka haaveilin arkipäivän retkestä ja siitä, että testaisin saman tien sekä lounaan että illempana listan, retkipäiväksi sattui nyt ensimmäisellä kerralla sunnuntai – ja seuraakin sain, kun Pohjoistuuli puhaltaa -Sarsa ajeli Forssasta kaverikseni. Tulipa korjattua Matkamessuilla ohi mennyt tapaamisaie, ja tutustuttiin nyt nokitusten ahkeran kommentoinnin ja viesteilyn jälkeen.

 

Bistro Popot on entisissä Nikkisen kenkäkaupan tiloissa, ja kenkäteema näkyy esim. siinä, miten kanan ja kukon ovet alakerrassa on merkitty.

Bistro Popot on entisissä Nikkisen kenkäkaupan tiloissa, ja kenkäteema näkyy esim. siinä, miten kanan ja kukon ovet alakerrassa on merkitty.

Ihmettelin nimihistoriaa. Minusta ajatus säilyttää jotain aiemmin tiloissa olleen liikkeen ajatuksesta on viehättävä. Useinhan kansan suussa paikasta, talosta tai kulmauksesta puhutaan alkuperäisellä tai entisellä nimellä, oli niillä sijoilla nykyään mitä hyvänsä. Minä puhun vieläkin Oulun Vaakunasta enkä kai ole ainoa, vaikka hotelliasukit oikaisevat heti, että Radisson. Kun viisi vuotta kotikaupunkinani olleessa Kotkassa minulle selitetään, että se kauppa, missä Rauni oli töissä – enpä paljon viisastu, kun en ole koskaan nähnytkään koko Raunia.

Mutta Popotin asiakkaat kertovat tiloissa 30 vuotta toimineesta kenkäkaupasta, että ovat monet kunnon popot sieltä saaneet, ja samasta Rautatienkadun osoitteesta saa edelleen varsin kelpo tavaraa.

Tästä ovesta en käynyt. Herrainpuolen merkkinä ei minujn silmääni näyttäisi olevan mikään juhlakenkä. Tarkoittaako se, että korkkarit ovat naiselle peruspopot? No sitähän minäkin.

Tästä ovesta en käynyt. Herrainpuolen merkkinä ei minun silmääni näyttäisi olevan mikään juhlakenkä. Tarkoittaako se, että korkkarit ovat naiselle peruspopot? No sitähän minäkin.

 

Olin ajatuksissani niin fiksautunut sieni-tryffelirisottoon, etten suostunut tilaamaan mitään muuta, vaikka meitä palvellut Nina olikin edellispäivänä käynyt keittiömestarin kanssa suositukset läpi ja ehdotti meille mahdollisuuksia myös alku- ja jälkiruoista. Pahoittelut, taisin vähän säikäyttää, kun Nina pistäytyi pöydässämme kysymässä mielipidettä risotosta ja tokaisin, ettei vastausta anneta. Risotto on mykistänyt meidät niin, että jutussakin lukee vain minun käyneen täällä…

Se oli nimittäin oikeasti upea annos. Kosteaa, pehmeää, ja portobello- ja herkkusienistä mukavasti suutuntumaa, juusto maistui runsaana, melkein hallitsevana, mutta kokonaisuus kuitenkin niin täydellisen tasapainoinen ja pehmyt.

Viereisen pöydän asiakkaat epäröivät risoton tilaamista, kun olivat johonkin kökkäreeseen pettyneet jossain muualla. Myimme naapuripöydästä kokemuksen rintaäänellä pehmeänkostean herkun ystävyksille, ja yritin ehdottaa myöhemmin, että voimme kyllä popsia tupla-annoksen, ellei heille kelpaa. Vaan pitivät mokomat lautasistaan kaksin käsin kiinni.

Juttelimme Ninan kanssa nimihistoriasta. ”Popot on pehmoinen sana”, hän totesi ja kertoi asiakkaiden joskus kysyvän, onko se ranskaa. Minulle ei tule ranskasta mitään mieleen, paitsi analogiaksi voisi hakea sen, että samoilla omistajilla on parisataa metriä ylempänä samalla kadulla ravintola Roux, ja sen sananhan muistaa Pieni suklaapuoti -elokuvan siitä miehestä, joka… (Kävimme Sarsan kanssa kurkkaamassa Rouxin ikkunaa. Se on varmaan enemmän fine diningia mutta niitä ikkunan listan punajuurijuttuja voisi sielläkin maistaa. Nimihistoria toistaiseksi selvittämättä, vaan Lahdesta voi tulla ruokamatkailukohteeni. Saman parituntisen bussimatkan päässä se on kuin Helsinkikin.)

Sen sijaan muistan, että samoan popo merkitsee kookosta, ja kun kuulin, että päivän keitossa olisi ollut kookosta, kehotin hommaamaan jostakin kengänmuotoisia makaroneja ja laatimaan popokeiton. Kookospohjaisena, kiitos, niin saavun heti!

 

Nämä popot ovat kunnon klopot. Näyteikkunaostoksia Lahdessa.

Nämä popot ovat kunnon klopot. Näyteikkunaostoksia Lahdessa.

Onneksi Nina oli varannut meille pöydän ja onneksi menimme heti kahdelta. Ravintola oli minusta yllättävänkin täynnä – en olisi sunnuntaisessa Lahdessa osannut odottaa. Mutta tietenkin jos vaihtoehtona on hampurilainen ja tämä… Nautiskeluun vierähti aikaa, mutta tunnelma oli kiireetön; sopivasti huolehtiva ja rauhaanjättävä henkilökunta osasi asiansa ja mikäs oli jutellessa ja nauraessa tutustua bloggaajakollegaan. Sarsan alkupaloina kaniwingsit, joita vähän sivusta maistoin, olivat makuelämyksenä mieluisa vastakohtien summa. Pidän tuosta, että jokin yhdistelmä yllättää, kuten pehmeän lihan seurana ollut kirpakka punakaaliherkku.

Lopuksi kiertelimme vähän kaupunkia. Meillä osoittautui olevan varsinainen popopäivä, sillä mitkäs ne torilla nököttivätkään:

Yksinäisellä kenkäparilla Lahden torilla lienee tarinansa kerrottavana.

Yksinäisellä kenkäparilla Lahden torilla lienee tarinansa kerrottavana.

Kukahan on öisessä kaupungissa kyllästynyt kenkiinsä? Vai ovatko popot karanneet itsekseen? Tuli tarkistetuksi koko, mutta sinne jäivät… Voisihan matkailuvaltiksi kehitellä Lahteen jonkin bongaa popo -aktiviteetin?

Pistäydyimme katsomaan Sibeliustaloa ja hassua kyllä kummallakin oli rakennuksen ulkonäöstä aivan toinen mielikuva. Ei se niin valkoinen ollutkaan kuin muistikuva väitti. Viehättävä päältä ja sisältä; kesäillan istuskelua noilla kulmilla voisi hyvinkin suunnitella… Lahden keskustan maisema ei sinänsä herätä sellaista haluan tänne usein -reaktiota, mutta ruoan puolesta hyvinkin voisin pitää sitä ohjelmassa.

Ja kunhan saan tuon työtuuraushöykytyksen niskoiltani, säntään Popotiin juhlimaan ja lopetan säntäilyn siihen paikkaan kun pöytään istahdan. Kielsin ehdottomasti poistamasta sieni-tryffelirisottoa listalta ja toivon, että jäljellä on vielä silloin myös mustikkainen creme brûlée. Kuulemma ”se ei ole kuvauksellinen mutta se on ihanaa”. Juuri niin kuin pitääkin.

Bistro Popot tarjosi meille Prosecco-lasilliset (menkää ihmeessä maistamaan sitä venetolaista herkkua) ja kaikki haluamamme vastaukset kyselyihin. Ateriamme maksoimme omasta pussista.

 

Previous Post Next Post

8 Comments

  • Reply sarsa /Pohjoistuuli puhaltaa tiistai, maaliskuu 21, 2017 at 18:16

    Sinä ehdit jo tämän kirjoittaa. Mulla alkoi ihan tryffelirisotto maistua suussa…Myös kanin pehmeä liha kirpsakan punakaalin ja BBQ-kastikkeen kanssa toimi hyvin. Sunnuntaihin mahtui kyllä monenlaiset Popot. Kiitos, kun innostit minut mukaan, oli kiva tavata.

  • Reply ananas2go tiistai, maaliskuu 21, 2017 at 18:19

    Kiitos itsellesi, Sarsa! Oli kerrassaan mukavaa. Odottelenpa mielissäni juttuasi.

    Joo, hiuka iski kirjoittaessa, ja mä olen Malmilla…

  • Reply Annemaria/Samppanjaa muovimukista tiistai, maaliskuu 21, 2017 at 20:23

    Kiitos raflavinkistä. Aina silloin tällöin tulee Lahdessa piipahdettua, joten jospa seuraavalla kerralla etsisinkin tämän paikan. Hyvältä vaikuttaa. Makeet muuten noi läpinäkyvällä korolla varustetut kenkäset 🙂

    • Reply ananas2go tiistai, maaliskuu 21, 2017 at 22:06

      Annemaria, toivottavasti pääset pian nauttimaan herkuista! Jos junalla kuljet, niin katua vain alas.

      Ja joo, minustakin nuo kirkkaat korot kevensivät klopoja hienosti.

  • Reply Merja / Merjan matkassa tiistai, maaliskuu 21, 2017 at 20:54

    Kiitos maininnasta ja kiva kuulla, että piditte Popotin sienirisotosta. Olen kuullut siitä paljon hyvää, mutta en ole uskaltautunut vielä maistamaan kun sienet eivät varsinaisesti ole herkkuani. Varsinaisia kenkälöytöjä teitte torilla 🙂

    • Reply ananas2go tiistai, maaliskuu 21, 2017 at 22:12

      Kiitos, kiitos! Voi, toivon, että uskaltaudut maistamaan. Risotossa sienet ovat palasina, joten suutuntuma ei ole liian lötkö. Toisaalta muutoin olisi melkein kuin sosetta söisi. Juustoa tulee reilusti ja vielä tryffeliöljyä pintaan, joten sieni ei minusta hallitse lainkaan päällekäyvästi.

      Meidän popobongauksessa riitti juonikuvioita.

  • Reply Martina torstai, maaliskuu 23, 2017 at 11:56

    Ihanaa kuulla että sieni-tryffelirisotto on vielä listalla! Toivottavasti sitä ei oteta sieltä koskaan pois. Mun on ehkä pakko mennä taas pian Lahteen risotolle. 🙂

  • Reply ananas2go torstai, maaliskuu 23, 2017 at 13:47

    Martina, vannotin kyllä, että siitä kohti eivät listaa menisi muuttamaan. Toivottavasti saamme herkutella sieni-tryffelirisotolla vielä monesti! Pitää minunkin käydä uudestaan, kunhan vapaapäivä sopivasti sattuu. Kerro terveisiä, kun menet!

  • Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.