Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
Yleinen

Vuosi (melkein) vegenä

perjantai, tammikuu 4, 2019

Tämä aihe ei oikeastaan liity matkailuun, enkä edes yritä puolustella tällä ilmastoa saastuttavaa matkusteluharrastustani 😉 Haluan kirjoituksella jakaa oman tarinani kasvissyöntiin liittyen, ja osoittaa kuinka helppoa se voi olla – jopa niin helppoa että se saattaa tapahtua vähän vahingossa. Tarkennettakoon alkuun myös, että ruokavalioni pitää sisällään myös vähän mereneläviä ja satunnaisesti, joskin vähenevissä määrin maitotuotteita ja kananmunia. Oikeiden termien mukaan olen siis kaiketi pesco-lakto-ovo-vegetaristi.

Kasvishampurilaisia Portugalin Ericeirassa.

Vielä vuonna 2017 hifistelin premium hampurilaisia kunnon naudanlihapihvillä ja suosikkini oli Naughty burgerin pekoniburgeri. Liha kuului ruokavaliooni jossain määrin lähes päivittäin. Alkuvuodesta 2018 päätin opetella kokkailemaan monipuolisemmin. Valikoin netistä kiinnostavia reseptejä, ja onnistumisten kautta uusien ruokalajien testaamiseen jäi jopa vähän koukkuun. En ole oikeastaan ikinä tykännyt ostaa lihaa kotiin, mutta jossain vaiheessa huomasin kokkailleeni kokeilun aikana vain ja ainoastaan kasvisruokia. Päätin jatkaa hyväksi havaitulla tiellä, mutta annoin itselleni vapauden syödä halutessani lihaa ulkona syödessäni. Pian huomasin kuitenkin syöväni yksinomaan vege- ja kala-annoksia myös ravintoloissa. Tässä kohtaa huomasin myös, että ajatus lihasta oli alkanut jollain tapaa etoa minua, enkä ole sen koommin lihaa kaivannut lainkaan.

Kasvisvaihtoehtojen tarjonta on nykyään niin valtava, etten yksinkertaisesti koe tarvitsevani lihaa mihinkään. Minne tahansa nykypäivänä meneekin, on tarjolla omaan ruokavalioon soveltuva vaihtoehto. Kasvisruokailu ei ikinä ole ollut näin helppoa!

Kiinnostuksesta aloin pian myös etsiä korvaajia maitotuotteille. Maitorahka vaihtui soijajogurttiin, jäätelö vegaaniversioon ja onpa sitä tullut tutustuttua myös vege-juustotarjontaan. Kiinnostavaa on ollut huomata, kuinka mukautuva makuaistimme onkaan. Käytettyäni pari kuukautta soijajogurttia maistoin pitkästä aikaa maitorahkaa, enkä yllättäen enää saanut sitä alas. Maku jota nautin ennen päivittäin oli muuttunut epämiellyttäväksi. Hieman jopa järkyttyneenä huomasin myös, kuinka suosikkipitsani maistui tauon jälkeen liikaa juustolta – mitä ihmettä! Täysin en ole maitotuotteita kuitenkaan hylännyt, esimerkiksi jotkin juustot ja suklaan olen halunnut säilyttää ruokavaliossani, mutta jogurtit, rahkat ja jäätelöt valitsen nykyään mieluiten ehdottomasti vege-versiona.

Mikä sitten on suurin syy siihen että olen halunnut jättää pois tai vähentää eläinkunnan tuotteita? Pakko myöntää, mutta alkusysäys tuli varmasti ihan siitä ettei lihaa enää tehnyt yhtälailla mieli ja kasvisruokia oli kivempi kokkailla. Toki eettiset- (eläimet) ja ymäristöasiat painavat myös ja ovat minulle erittäin tärkeitä aiheita – itse asiassa tuntuu että näiden tärkeys korostuu koko ajan vain enemmän. Lisäksi huomaan voivani paremmin kasviperäistä ruokavaliota noudattaessani. Vatsavaivat ovat vähentyneet, olo on kevyempi ja tukkoisuus tiessään. Harrastan raskastehoista urheilua (crossfit) eikä lihan poisjättäminen ole vaikuttanut jaksamiseen ja tuloksiin ainakaan negatiivisesti. Tällä hetkellä en näe yhtäkään syytä sille että palaisin takaisin entiseen.

Minusta on hienoa että entistä useampi antaa kasvisruualle mahdollisuuden ja korvaa sillä edes osan viikottaisista liha-aterioista. Ehdottomuutta en kannata missään nimessä vain koska olisi jotenkin ”pakko”, mutta pienillä helpoilla valinnoilla on mahdollisuus haastaa omia tottumuksia ja tehdä samalla se pieni hyvä teko ympäristölle ja omalle terveydelle. Kaikenlainen syyllistäminen ja painostominen on turhaa, eikä sellainen edes toimi, päinvastoin se saattaa aiheuttaa vastareaktion. Sama pätee oikeastaan ravintoon ylipäänsä – halu muutokseen on tultava itsestään eikä ulkopuolelta.

Minkälaisia kokemuksia sinulla on aiheesta?

You Might Also Like

16 Comments

  • Reply Noora / Seikkailumielellä perjantai, tammikuu 4, 2019 at 23:16

    Itsekin jätin lihansyönnin viime vuonna, tarkallee ottaen syyskuun jälkeen. Poikaystävä ehdotti lihatonta lokakuuta ja lähdin mielelläni mukaan, koska olin pohtinut lihattomuutta jo aiemmin, mutta sysäys muutoksen tekemiseen puuttui. Kuukauden loputtua en enää palannut lihansyöntiin, kalaa lukuun ottamatta. Omassa vaakakupissani painavat ennen kaikkea ympäristösyyt ja eläinten hyvinvointi. Kala-kasvisruokavalio on niin älyttömän helppo toteuttaa, etten näe syytä miksen tällaista ”uhrausta” voisi luonnon hyväksi tehdä.

    • Reply alohatravels maanantai, tammikuu 14, 2019 at 11:34

      Ihana kuulla että sinullakin lihan jättäminen sujui noin helposti ja luonnollisesti! Nämä lihattomat lokakuut ovat siitä erinomaisia tempauksia että haastavat pohtimaan omia tottumuksia ja tarjoavat ns. matalan kynnyksen uudenlaisen tavan kokeiluun, kuukausi kun on aika lyhyt aika mutta silti riittävän pitkä aikaansaamaan mahdollisesti muutoksen:)

  • Reply Merja sunnuntai, tammikuu 6, 2019 at 19:50

    Voi mitä ruokakuvia! Herahtaa kyllä vesi kielelle! Itse jätin marraskuun alussa punaisen lihan pois ihan vaan ilmastosyistä. Ajattelin, että se olisi mulle helpoin pieni muutos ja niin olikin. Jouluna söin palan kinkkua, mutta muuten ei ole edes tehnyt mieli. Syön kalaa ja jonkin verran kanaa, mutta pääosin kasvisruokaa. Perheessä muut syövät mitä haluavat, mutta toki heilläkin on lihan syönti vähentynyt paljon. Ainakin erilaisia proteiininlähteitä on tällä hetkellä kaupassa niin paljon tarjolla, että siitä ei ainakaan treenitulokset jää kiinni 🙂

    • Reply alohatravels maanantai, tammikuu 14, 2019 at 11:37

      Kiva kuulla jos ruokakuvat aiheuttivat tuollaisen reaktion 😀 Ja hienoa että punaisen lihan jättäminen on käynyt sinulta noin helposti, uskon että kun motivaatio on oikea, muutosten tekeminen on helppoa ja luonnollista 🙂

  • Reply Sandra maanantai, tammikuu 7, 2019 at 15:07

    Olipa kiva lukea tämä postaus. Olen itse miettinyt kanssa lihattoman helmikuun pitämistä, ja toivon, että saan siitä sysäyksen vähentää lihansyöntiäni jatkossakin. Erityisen iloiseksi tulin, kun luin, että jaksat edelleen rankkoja treenejä. Tämä on itselläni ollut eniten mielessä ja isoimpana esteenä, miksen ole jo aiemmin testannut kasvisruokavaliota.

    Tämä vakuutti ennestään, että lihaton helmikuu on edessä (nyt vietän tipatonta tammikuuta, joten en halunnut tehdä liian isoa muutosta heti vuoden alusta).

    • Reply alohatravels maanantai, tammikuu 14, 2019 at 11:44

      Kiva kuulla että postaus oli mieleen ja rohkaisi mahdollisesti kokeilemaan kasvisruokailua! Vegeily sopii tosiaan oman kokemuksen mukaan loistavasti urheiluharrastuksen tueksi, siitä todisteena tulokset ja ennen kaikkea jaksaminen ja oma olo noin muutenkin 🙂 Kasvisproteiini-lisukkeita on nykyään niin paljon mistä valita!

  • Reply Sanni torstai, tammikuu 10, 2019 at 17:29

    Kiva tällainenkin postaus välillä! 😊 Mä tein puolestani nyt juuri uudenvuodenlupauksen, että liha saa jäädä. Syitä on monia, ja mietin lähinnä miks en oo tehnyt tätä vaan aikaisemmin 😀 punasta lihaa on mennyt tosi vähän, mutta kana on sen sijaan ollut perusraaka-aine ruuissa, joten se täytyy nyt korvata.

    • Reply alohatravels maanantai, tammikuu 14, 2019 at 12:08

      Kiva kuulla että vähän erilainen postaus oli mieleen! Ja mahtavaa että olet ottanut haasteen vastaan, tällaisia uutisia on aina kiva kuulla 🙂 Uskon että tulee olemaan sinulle helppoa jos punaisen lihan käyttö muutenkin on ollut sinulla vähäistä. Itse voisin suositella kanan korvikkeeksi tofua; eihän se samalta maistu ja rakennekin on eri, mutta on niin monikäyttöinen raaka-aine jonka voi maustaa monella tapaa 🙂 Tsemppiä lihattomaan uuteen vuoteen!

  • Reply Periaatteen Nainen torstai, tammikuu 10, 2019 at 22:16

    Ihailen suuresti kaikkia, jotka aikuisena malttavat luopua lihasta! Itse lopetin lihansyönnin (kana, nauta, sika yms) kun olin 12-vuotias ja kiihkeä eläinaktivisti, ja silloin se oli helppoa koska olin niin ehdoton – nykyään olen niin mukavuudenhaluinen että vegaaniksi en pystyisi ja luultavasti jos vielä söisin lihaa, siitäkin luopuminen tekisi tiukkaa. Sinulle siis hatunnosto!

    • Reply alohatravels sunnuntai, tammikuu 20, 2019 at 12:17

      Hahah ihana! Itse olen jotenkin aina ihaillut teitä jotka olette aloittaneet kasvissyönnin jo lapsena, jolloin se oli vielä suhteessa tosi harvinaista ja paljon vaikeampaa toteuttaa. Itselläni lähipiirissä pari tällaista henkilöä ja olen jotenkin aina arvostanut heidän kykyä seistä omien aateiden takana jo niin nuorena 🙂

  • Reply Jaakko / Lomalla viimeinkin lauantai, tammikuu 12, 2019 at 09:46

    Paljon samoja fiiliksiä, punaista lihaa on tullut viime vuosina syötyä todella harvoin ja kananlihakin on jäänyt, joten pesco-lakto-ovo-vegetaristi sopisi itselle. Kuitenaan en halua olla liian ehdoton, joten semivegetaristi voisi olla enemmän oma juttu, jotta esim juhlissa tai kyläillessä jos vaihtoehtoja ei ole ei kuitenkaan tarvitsisi kieltäytyä mistään. Samoin mielestäni pitäisi aina selkeästi tuoda esille jos asettaa ruokavaliolleen ehtoja jos on menossa kylään tai juhliin. En itse arvosta sitä että oletetaan kaikkien tietävän tai muistavan ne omat rajoitteet.

    • Reply alohatravels sunnuntai, tammikuu 20, 2019 at 12:20

      No nimenomaan! Itseäni ärsyttää ihmiset jotka loukkaantuvat jos juuri heidän ruokavalioon soveltuvaa ruokaa ei ole tarjolla, tulee vähän huomionhakuinen fiilis tällaisesta. Itse en tee numeroa ruokavaliostani (paitsi kirjoitin tämän jutun :)) enkä myöskään oleta että joku muu ottaisi vastuun ruokkimisestani. Ja hyvin on aina löytynyt syötävää tällä periaatteella 🙂

  • Reply Sonja Evita / Shining Journey lauantai, tammikuu 12, 2019 at 16:07

    Nykyään on tosi helppoa olla kasvissyöjä. Puhun syvällä kokemuksella, sillä olen ollut koko ikäni kasvissyöjä tai tarkemmin lakto-ovo-vegetaristi. Kananmunia ja joitain maitotuotteita, kuten juustoja, syön silloin tällöin. En ole kasvissyöjäperheestä, vaan olen vain ollut lapsesta saakka tällainen. Lapsena ja teini-iässä minulla oli todella vaikeaa, sillä maaseudun pienessä kyläkoulussa ei oltu kuultukaan, ettei joku söisi lihaa. Opettajat yrittivät pakottaa maistamaan kaikkea. Piilottelin lihaa milloin taskuihini, milloin tyhjiin maitopurkkeihin ja väitin syöneeni sen. Välillä heittelin kalapuikkoja ulos ikkunasta viereiseen metsään, kun opettajan silmä vältti. Ruokavalioni oli aika yksipuolinen. Yläasteella tai lukiossa tilanne muuttui. Kasvissyönnistä tuli yhtäkkiä muodikasta. Yhtäkkiä kaikki olivat vegetaristeja. Keittolasta sai hakea kasvispihvejä, kun muille oli tarjolla lihaa. Elämäni muuttui täysin. Nykyään on ihan naurettavan helppoa olla kasvissyöjä. Melkein jokaisesta niemennotkosta saa kasvisruokaa, ja tarjolla on ravitsevia vaihtoehtoja niin kaupoissa kuin ravintoloissa. Ohi ovat ne ajat, kun ravintoloiden menuista ei löytynyt edes sitä yhtä kasvisvaihtoehtoa. Niin ja vielä sellainen asia, että lapsuudessa opettajat pelottelivat, etten kasva, jos en syö lihaa. Pituutta kertyi kuitenkin lähes 174cm ja aina on energiaa riittänyt hyvin. Nykyään on mukavaa, kun yhä useammat syövät kasvisruokaa. 🙂

    • Reply alohatravels sunnuntai, tammikuu 20, 2019 at 12:26

      Ikävä kuulla että olet joutunut kokemaan tuollaista 🙁 Ystävältäni olen kuullut samankaltaisista kokemuksista, väkisin syötetty lihaa jne. Ihailen suuresti teidänlaisianne joilla on lapsesta asti ollut oma tahto ja näkemys jonka takana on seisty vaikka helppoa ei varmasti ole ollut! Tuntuu näin vuonna 2019 todella omituiselta että omassa lapsuudessa lihansyönti on ollut perusolettamus ja siitä poikkeaminen jotenkin todella erikoista. Onneksi tähän on tullut muutos ja yhä useampi uskaltaa nykyään ajatella toisin! 🙂

  • Reply Eve, Jetlaggies maanantai, tammikuu 14, 2019 at 00:53

    Pian tulee 30 vuotta täyteen lakto-ovo-vegenä, joten oli hauska lukea juuri aloittaneen vegetaristin polusta. Nykyään on tosi paljon helpompaa olla kasvissyöjä, kun silloin kun aloitin, mutta saman aikaisesti päähaaste on yhä sama ainakin itselläni: muistanko aina syödä riittävästi proteiineja. Muutoin olen hyvin monipuolisen ruuan ystävä, mutta protskupitoista kasvisruokaa on vaikeaa saada esim ulkona syödessä ja siiten se jotenkin unohtuu kotioloissakin toisinaan.

    • Reply alohatravels sunnuntai, tammikuu 20, 2019 at 12:33

      Yllättävän paljon pitkänlinjan vegeilijöitä eksynyt postauksen pariin, ehkä kasvissyönti on jotenkin tyypillisempää matkailijasieluille? 😉 Oli miten oli, arvostan teitä jotka olette uskaltaneet seistä oman aatteen takana pienestä pitäen. Tuo on totta että ulkonasyödessä kasvisvaihtoehdoissa saattaa olla heikonlaisesti proteiinia. Itse en ole proteiinin määriä sen kummemmin mittaillut, kunhan pitänyt huolen että niitä tulee jotakuinkin riittävästi päivän mittaan ja kuunnellut omaa oloa. Toistaiseksi tuntuu että hyvin on mennyt tällä rennohkolla otteella, kun urheillessa jaksaa hyvin ja kehitys on oikeaan suuntaan.

    Leave a Reply