Yleinen

Viime vuonna tähän aikaan – Mauritius osa 3

torstai, joulukuu 20, 2018

Tänä vuonna minusta on kuoriutunut varsinainen jouluintoilija, mutta viime vuonna tähän aikaan olimme Joulua paossa Mauritiuksella. Matkakertomuksen aikaisemmat osat löytyvät täältä ja täältä.

Seuraava määränpäämme oli Albion niminen kylä maan länsi-rannikolla. Olimme vuokranneet Airbnb:stä villan, joka osoittautui paikanpäällä valtavaksi kolmikerroksiseksi lukaaliksi. Tiesimme toki varausta tehdessämme että tilaa olisi ollut isommallekin poppoolle, mutta luonnossa talon koko yllätti siitä huolimatta täysin. Kaiken kruunasi oma uima-allas allaskatoksineen pihassa. Vietimme muutaman päivän villalla rentoutuen, pääsääntöisesti altaasta lilluen kirja kourassa ja musiikkia kuunnellen.

The villa

Aamupuuro omalla pihalla

Albion ei missään nimessä ole turistikohde, ja ravintoloita ja muita palveluita olikin niukasti. Villamme sijaitsi hieman syrjässä näistä vähäisistä palveluista, joten liikuimme vain sen mikä oli pakollista. Testasimme Albionin pari ravintolaa ja muuten tyydyimme kokkailemaan villallamme. Erityisesti Albionista jäivät mieleen kissan kokoiset lepakot sekä sympaattinen ravintolanpitäjä joka kertoi meille elämästään.

Taxia edullisempaa liikkumista Mauritiuksella tarjoavat valkoiset autot, jotka lennosta pysäyttämällä vievät sinut haluamaasi määränpäähän. Maksu määräytyy matkan pituuden mukaan, mutta mitään aloitustaksoja ei tule, sillä periaatteessa autot liikkuvat matkustajien määränpäätoiveiden mukaisia reittejä. Tätä palvelua tuli pariin kertaan hyödynnettyä lyhyemmillä matkoilla jos auto sopivasti sattui kohdalle. Hinnat eivät tosiaan päätä huimanneet ja kyyti tarjosi suuren avun kohdalle osuessaan, muun muassa yhdellä kertaa huomatessamme villalla vesivarastojemme loppuneen.

Albionista käsin matkasimme myös bussilla Mauritiuksen pääkaupunkiin Port Louisiin päiväretkelle. Bussi kulki suloisten kylien läpi ja sen ikkunasta oli kiva tutkailla maisemia ja ympäristöä. Port Louis itsessään oli tyypillinen kaupunki korkeine rakennuksineen, ostoskeskuksineen, pakokaasuineen ja ihmisvilinöineen. Pari päivää eristyksissä vietettyämme kontrasti vilkkaaseen kaupunkiin oli melkoinen. Visiittimme pääkapungissa jäi melko lyhyeksi.

Villan isännältä saimme vuokralle auton jolla huristelimme seuraavaan ja viimeiseen majapaikkaamme maan itä-rannikolle Trou d’Eau Douce nimiseen paikkaan. Vastassa meitä oli ihastuttava, italialainen Annabella sekä hänen yhtä ihastuttava majatalonsa. Kohde itsessään oli selvästi enemmän turisteille suunnattu, ja ravintoloita löytyikin rannasta vieri vierestä. Ajelimme autolla Mauritiuksen rantaviivaa ja tutustuimme paikkoihin. Muutoin täälläkin jatkui sama rento meininki ja allashengailu. Joulun vietimme Annabellan, hänen paikallisen miehensä sekä muiden villan vieraiden (kaikki italialaisia) kanssa illallisen merkeissä.

Riippumattoelämää

Jouluaattoaamu. Puuro ja kuusi check!

Roadtripping

Loppuloman kuvamateriaali jäi harmillisen vähäiseksi, tässä ainut puhelimen muistista löytynyt maisemakuva.

Teimme myös omatoimiretken majapaikkamme lähistöllä sijaitseville vesiputouksille. Tänne myytiin opastettua kierrosta venekyyteineen sun muine oheispalveluineen, mutta päätimme tutustua paikkoihin keskenämme. Kartan avulla suunnistimme putouksille, ja kuten eräs opas meitä varoitteli, maasto oli melko haasteellinen kulkea. Pian kuitenkin löysimme putoukset, ja viihdyimme niiden äärellä varmaan useamman tunnin. Aina välillä paikalle lipui turistivene ja opas opastettaviensa kanssa kapusi letkassa kiveltä toiselle kohti hyppypaikkaa. Pian porukka aina katosi ja saimme hetken aikaa nauttia täydestä rauhasta ja hiljaisuudesta, kunnes taas seuraava porukka saapui paikalle. Putousten juurella, missä virtaus ei ollut kova, oli ihana istua vedessä kivellä auringossa ja vain kuunnella veden kohinaa. Vesiputousretki oli ehdottomasti yksi loman kohokohtia, mutten näemmä tullut ottaneeksi putouksista yhtäkään kunnollista kuvaa (aikana ennen matkablogia sitä tuli selvästi keskityttyä olennaiseen..).

Pikkuputoukset yläilmoista. Omatoimiretkemme haastavissa oloissa vaati meiltä kummaltakin yhdet varvastossut jotka sanoivat itsensä irti retken päätteeksi.

Suosikkispotti. Pienen putouksen alajuoksulla oli ihana istua kivien veteen muodostamissa luonnonaltaissa ja vain nauttia lämmöstä ja hiljaisuudesta, jonka rikkoi vain veden kohina.

Take away -kookospähkinät – ei mikään helpoin homma liikkuvassa autossa epätasaisella tiellä!

Kookosliha talteen!

Loman loppuosa kului niin rennoissa ja trooppisissa tunnelmissa, että jutun kirjoittaminen herätti hirvittävän kaipuun jonnekin kauas lämpimään. Kyllä siellä vaan on ihmisen hyvä olla. Mutta nautitaan nyt tämä Joulu Suomessa ja katsotaan mitä tuleva vuosi tuo tullessaan 😉

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Katja torstai, joulukuu 27, 2018 at 11:15

    Itse jouluihmisenä aina mietin, että jos lähtis ulkomaille jouluksi niin tuntuisko se joulu yhtään joululta? Miten on, pääseekö siellä joulufiilikseen vaikka puitteet on niin erilaiset?
    Kuulostaa kyllä toisaalta äärimmäisen houkuttavalta tuollainenkin joulunvietto….

    • Reply alohatravels torstai, joulukuu 27, 2018 at 19:54

      No se on kyllä juuri noin, joulufiilistä on vaikea saavuttaa kaukana kotoa 🙁 Huomaan että oma joulufiilis on myös melko vahvasti kytköksissä perinteisiin – tiettyihin paikkoihin ja ihmisiin. Täysin poikkeavassa ympäristössä ja seurassa samaa fiilistä on vaan mahdoton saavuttaa. Mutta siitä huolimatta välillä on kivaa ja mielenkiintoista viettää joulu eri ympäristössä 🙂 Suosittelen kokeilemaan!

  • Reply Sanna I Seven Seas sunnuntai, joulukuu 30, 2018 at 15:17

    Ihanan rennon näköistä lomailua paratiisissa ja nuo tuoreet hedelmät on kyllä tropiikissa aina ihan parhautta! Itse viihdyn hyvin jouluna joko kaukomailla lämpimässä tai sitten ihan vaan Suomessa perheen kesken. Molemmat toimii 🙂

    • Reply alohatravels sunnuntai, joulukuu 30, 2018 at 21:48

      Sanopa muuta, tropiikissa sitä voisi melkein elää noilla tuoreilla hedelmillä 🙂 Samaa mieltä myös joulunvietosta, vaihtelu virkistää!

  • Reply Terhi keskiviikko, tammikuu 2, 2019 at 20:41

    Tuota voisi hyvällä syyllä kutsua paratiisiksi. Tuollainen joulu sopisi kyllä kernaasti vaikkakaan en haluaisi olla ihan noin eristyksissä.

    • Reply alohatravels tiistai, tammikuu 8, 2019 at 11:51

      Tuon ensimmäisen kohteen sijainti tosiaan hieman yllätti syrjäisellä sijainnillaan, mutta tulipa ainakin viihdyttyä villalla ja samalla rentouduttua 🙂

    Leave a Reply