Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
Browsing Tag

Via Baltica

Roadtrip terveiset (paikoista jonne meidän ei pitänyt päätyä)


Kesä (ja loma) meni.. kannattiko?!
Inhoon joitakin sanoja/sanontoja kuten lomalle lompsis ja lomat lusittu..
on niitä muutama muukin mutta ei tässä yhteydessä sopivia (kuten some) 😀
Loma on ohi joo, ollaan juuri palattu aivan mahtavalta, kuukauden autoreissulta Euroopasta.
Kesä meni töitä tehdessä, kahdessa kolmessa eri paikkaa.. sen koen lusimiseksi, todellakin ?

Jani kysy multa kun oltiin viimesiä päiviä Jurmalassa että kannattiko?!
Vaikka sillon kesällä raataessa noissa vuoroissa ei siltä tuntunut, niin voin nyt sanoa että kannatti
(ilmekkin sen tuossa kuvassa ehkä kertoo..)


Niiden vuorojen ansiosta päästiin kunnon lomalle eikä tarttenut miettiä että voidaanko tehdä jotain tiettyä juttua tai voinko ostaa tämän, tämän tai tämän.. Kyllä voitiin ja kyllä ostin.
Vaikka mulla oli omalla käyttörahalle hieman tiukempi budjetti kuin edellisenä vuonna, sekä oli muutenkin ”ylimäärästä” rahaa vähemmän, niin silti rahat riitti ja jäi ylikin, mikä on plussa-plussaa!!
Tosin mä luulen et mä oon myös hieman viisastunut (vai kutsutaanko sitä vanhenemiseksi??), koska ihan kaikkea en ostanut mitä kattelin / kokeilin vaikka mieli teki.
Tyyliin et tarttenko mä tätä nyt oikeasti, enpä taida ottaa.. oho, mitä ihmettä!!
Toi siis päti lähinnä kenkiin, kosmetiikka mä ostin sitten rutkasti enemmän, niitä saa mahtumaan mukaan vaikka kuinka.. Erilaisia ripsareita, kasvonaamioita, hiusvärejä sun muita ei oo koskaan liikaa..


Ei pelkästään ostojutuilla vaan paikkavalinnoillakin on väliä, suunnattiin pääasiassa sinne missä ois kiva mesta ja hyvät ilmat, mutta ok-hinnoin ja tietyin kriteerein kylläkin.
Yhdelle (vain yöpyminen) pysähdykselle oli vaihtoehtona 50€ yö ei niin tunnetussa paikassa tai 666€ trendipaikassa, voitte arvata kumpi valittiin 😉
Matkan muista kuluista aattelin koosta oman postauksen kun tsiigaan tilin saldot läpi, mutta voin jo nyt sanoa että plussalle jäi sekin saldo, ei jättimäisesti mutta plussa on aina plussaa!!

Noiden ilmojen sekä huonojen majapaikkojen takia tänä vuonna jäi välistä Croatian rannikolla yöpyminen sekä Slovenian pikku kaupungit, eli ne paikat jonne oltiin mielessämme päätetty palata.
Harmittaa tietty hieman, koska noi mestat on upeita ja ensi vuodesta kun ei ikinä tiedä.
Tämänkin vuoden reissuun päästiin onnekkaiden sattumien (sekä helkkarin kovan työn) kautta.
Eli ei pitäisi harmitella näkemättömiä paikkoja vaan olla kiitollinen siitä missä oltiin ja et kaikki meni hyvin, me ollaan ehjiä ja auto (Mr. X ) kesti kaiken!!

Välillä, niillä kurppasilla teillä ja etenkin pimeessä keskellä ei mitään muuta kun peltoa, autiotaloja, mustalaisteinejä vaeltamassa ja osottelemassa auton rekkaria iski pieni paniikki.. sit kun tähän lisätään jo kello kaheksalta alkava pimeys, ei katuvaloja, sitten sade ja ukkonen sekä navin (ja muiden autoilijoiden ohittelu) sekoilu niin oli siinä mulla pieni pelko persiissä..
Lisäksi nähtiin niin paha kolari Puolassa, että vieläkin mietityttää että miten ihmeessä ne porukat selvisi hengissä siinä ympäri lentäneessä autossa ja miten sille keskellä tietä nököttäneeseen moottoriin törmänneen kuskin kävi.. Meillä oli oma osamme läheltä piti tilanteita, ja kiitos Janin valppauden ja ennakoinnin niistä selvittiin, mutta kaikkea (kuten tuota edellä mainittua) ei mitenkään voi ennakoida..

Omalla autolla Unkariin ja Montenegrosta no-no maahan..
Jos luit mun edellisen, #kesäloma2018 – postauksen, niin tiedät että meillä oli hyvin vapaa pläni loman suhteen. Aikaa neljä viikkoa ja vain kaksi etukäteen varattua majoitusta, sekä tietty menolippu Tallinnaan.
Nuo varatut mestat oli Unkari ja Montenegro, vain sen takia että päästiin sillon kun haluttiin noihin kohteisiin ja  saatiin haluamamme majapaikka sekä meille että autolle, maksamatta itseämme kipeiksi.

Ennen varauksen alkamista Balatonilla oltiin myös yksi yö muualla Unkarissa, meille uudessa mestassa.
Päädyttiin Györiin kun ajettiin niin reippaasti että kolkuteltiin maan rajoja jo sunnuntaina, eikä huvittanut jäädä Puolaan (koska saatiin aika tylyykin kohtelua siellä yhessä hotellissa).
Györ on pieni & sulonen kaupunki lähellä Slovakian rajaa eli oli just sopiva mesta yhen yön stopille.
Tämmöset majapaikat napattiin tyyliin tien päällä (hurraa eu-netti) tai edellisenä iltana missä nyt millonkin satuttiin olemaan.


Balalla oltiin kuusi ihanaa päivää, nauttien muun muassa upeista ilmoista, aamiaisesta omalla parvekkeella sekä mahtavista auringonlaskuista – jotka kuulemma on kaikki nähty kun näkee yhden, mutta siitä huolimatta JP suostui mun mukaan iltaisin istuskelemaan ja fiilistelemään tonne lätäkön rannalle ?
Ilma oli Balalla just sopiva, ei liian kuuma, maisema huikea, aurinko laski just oikeaan suuntaan ja beachbarista sai napattua mukaan Dreherin tai vaikkapa täydellisen kesäjuoman eli Mojiton..
#täydellistä



Unkarista jatkettiin kohti kakkos varausta eli Montenegroa ja Kotoria.
Kotorin jälkeen ei ollut mitään plänejä, paitsi ajaa rannikkoa pitkin ylös ja stoppailla missä huvittaa..
Noi huonot säät siis pakotti meijät muuttamaan ”suunnitelmia” ja keksimään uuden paikan rannikon tilalle.  Meillä ois ollu mahis jäädä Montenegroon mutta jostain syystä maa ei meitä vaan sytyttänyt.
Olihan se hieno, makee rantatie, upeimpia teitä mitä koskaan ajanut, ne jylhät vuoret & auringonlaskut…
Mutta jokin jäi puuttumaan. Montenegro oli itessään upea, mutta vähän pettymys.
Olin aiemmin halunnut sinne ja ehkä vähän kade kun joku sano et menee sinne / ollut siellä, mutta nyt kun ollaan ite oltu niin ei tuu semmosta fiilistä.
Montenegrosta ei ollut siis vaikea lähteä, liian kuuma (+37), kallis, liikaa ihmisiä, liikaa liikennettä,
vähän liikaa kaikkea..

Mä oon totaalinen Balkan, etenkin Serbia fani, Slovenia on ihana sekä Croatian rannikko, JP:llä on samat fiilikset kyseisistä paikoista.
Jotenkin miellettiin myös Montenegro samanlaiseksi, viihtyisäksi ja kotoisaksi paikaksi, mutta sitä fiilistä ei siellä tullut, kummallekkaan meistä. Jani taisi vielä palavammin haluta pois sieltä kun minä.
Oisko ollut jo toka ilta kun se puoli tsoukilla että tää mesta on nyt nähty, joko mennään.. 😉
Mentiinhän me, niiden 4 varatun yön jälkeen.
Kunhan ensin päätettiin että mihkä?!
Istuttiin iltaa meijän upealla terassilla ihailemassa auringonlaskua, nauttimassa viiniä ja zoomailemassa säätä ja karttaa, pähkäilemässä että mihis sitten..?!


Autolla, vieläpä ilman suunnitelmia on ihan paras tapa reissata.
Tuollon kun ei oo liikaa suunnitelmia, ei oo etukäteen varattuja majapaikkoja minne on pakko mennä, häviää myös se pakonomasuus, kellon kanssa juokseminen sekä mahdollisuus päästä uusiin ja mielenkiintosiin, jopa yllätyksellisiin paikkoihin..
Näin kävi meille, päädyttiin todelliseksi super yllätykseksi Bosnia-Herzegovinaan & Serbitasavaltaan!!
Siis maahan jonne meidän ei todellakaan pitänyt mennä, tarkotus oli ajaa vaan se Croatia-Bosnian 20 km suikale läpi Montenegroon ja tulla yhtä vikkelään samaa reittiä eli rannikkoa pitkin takas.. koska kalliit autovakuutukset!
Mutta..
Ajettiin Montenegrosta Bosnia-Herzegovinan läpi (Bosnian) Serbitasavaltaan, jossa viihdyttiin niin hyvin että jäätiin vielä kahdeksi extra yöksi sinne. Eikä oltas haluttu lähteä pois…
Ollaan aiemmin, vuonna 2014 oltu Sarajevossa ja Mostarissa, etenkin Mostar oli lumoava, mutta ei jäänyt sillon mitään hinkua palata maahan. Eikä todellakaan pitänyt mennä omalla autolla sinne. Ever.
Ja nyt mietitään jo ensi vuoden kuvioita ja paluuta tuonne no-no maahan 😀

No-no reitti nro 2
Vuonna 2015 meillä oli varattuna majoitus Bled-järveltä, mutta koska Janin mummo kuoli silloin, muuttui meidän suunnitelmat, peruttiin Bled jotta päästiin hautajaisiin, uutta majapaikkaa ei löytynyt kohtuu hinnalla joten päätettiin ajaa Serbiaan.
Ei päästy Serbiaan koska siellä oli se pakolaismellakka rajalla ja muutenkin vähän riskitilanne länsimaalaselle autolle joten päädyttiin Unkariin, maahan josta kumpikaan ei ollut sillon mitenkään kiinnostunut.
Mutta… ihastuttiin Balatoniin niin paljon että jäätiin sinne sillon extrapäiviksi ja ollaan palattu takaisin joka vuosi (sekä haaveillaan Unkariin muutosta)..
Tänä vuonna ajettiin tuon Banjan jälkeen ajettiin takaisin Balatonin rannalle, vieläpä päästiin samaan huoneistoon missä vietettiin nuo loman ihanat alkupäivät..

Tuolloin 2015 ajettiin Itä-Puolan kautta Slovakiaan, aikaavievä ja hyvin kurppanen tie: paikotellen puuttu isoja useita metrisiäkin asfalttipaloja (kuin olis leikattu, ei mitään normi kulumaa), hullua liikennettä,
90 kilsan kiertoteitä Google mapsillä koska myrsky katkassut tien, joten Presovin sijasta ajettiin jotain pikku teitä, mustalaiskylän läpi (ja niitä karkuun) Tatroilla.. jonka jälkeen päätettiin että ei koskaan enää ajeta sitä tietä.. Ever!
Mutta guess what?!
Pecsin ja Balatonin chillailun jälkeen oli aika taas jatkaa matkaa. Mietittiin eka Itä-Unkaria, mutta koska ei kivaa majapaikkaa löytynyt ja piti ajella jo vähän enemmän kotiinpäin niin ajettiin Tatrojen läpi Puolaan..
Eli juuri niin päinvastoin kun aiemmin oltiin mietitty, ihan kuten tuon Bosnian kohdalla.
Tosin Bosnia järkytti mua enemmän kuin tuo Tatrailu. En olis ikinä uskonut että JP lähtee sinne autolla.

Vitsailinkin että tutkimattomat ovat Herra Immosen tiet 😀
Tatroista selvittiin ilman traumoja ja ilman takaa-ajo tarinoita tällä kertaa, ja muutenkin tiet oli hurjan paljon paremmassa kunnossa (tämä kuva on keski-Puolasta) kun 2015 joten ei tartte miettiä reittivalintoja sen kummenmin jatkossa!
Tosin Puola on tietöiden luvattu maa eli ensi vuonna noi hyväksi koetut mestat voi ollakkin taas ihan painajainen..


Yötä kaupungissa jonka nimeä en osaa lausua & paluu Jurmalaan
Päätettiin siis Itä-Unkarin sijasta ajaa Puolaan ja koska meillä oli sopivasti aikaa niin päätettiin stopata kahdeksi yöksi kaupunkiin jonka nimeä en minä (eikä Jani tai muutkaan) osaa kunnolla lausua..
Rzeszow on hänen nimensä.
Päädyttiin Rzeszowiin ison tapahtuman, Yamaha Rzeszów – dealershipin lanseeraamispäivänä ja koko kylä oli täynnä!! Siellä oli kyllä hienot bileet pystyssä ja jäätiin mekin tsekkaamaan puolalaista showta!!
Harmi vaan että tyyliin joka ikinen vanhankaupungin kahvila/ravintola siinä aukiolla oli täynnä/varattu, joten siihen ihan keskelle ei sillon pääty ja ihmispaljouden vuoksi kuvaaminenkin oli haastavaa..
Löydettiin Rzeszowista kyllä seuraavana päivänä muutakin nähtävää, kuten tää upea linna..


Oltiin tuolla kaksi yötä ja jatkettiin Suwalkin (jostain syystä google maps on tallentanut mun kodin tänne..)
kautta Latviaan ja Jurmalaan, jossa selvittiin tällä kertaa ilman sakkoja!
Ja nähtiin upein auringonlasku koskaan… tosin iPhone ei ihan riittänyt siihen ja harmittelinkin että ei tullut laidattua broidin järjestelmäkameraa..
Luulin että huikeimmat auringonlaskut tuli nähtyä tuolla etelämpänä, mut nope!
Jos oli tiet reissulla huikeet niin että piti välillä suu auki vaan tuijottaa maisemia, niin samanlainen oli tämä Jurmalassa vikana iltana koettu auringonlasku.
Siellä piti sataa joka päivä, vaan eipä satanut ja tuo lauantain auringonlasku tuli kun tilauksesta kruunaamaan meijän loman. Sanoinkin Janille että toi tuli kun tilauksesta, miten hoidit sen…


Nyt ollaan siis harmi kyllä kotona tai jee, kotona! siltä kannalta että ei käynyt mitään!!
Vajaa 6000 kilsaa kerty mittariin, upeita paikkoja, huikeita teitä ja noita maisemia joita pysty tuijottamaan vaan suu auki..
Valokuvia tuli napsittua niin paljon että vieläkään en oo kerennyt niitä läpi käydä ja videoita on toinen mokoma!
Yhtäkään postausta tänne en matkalta tehnyt, vaikka luonnoksia oli päässä useita.
Halusin vaan nauttia niistä kohteista missä oltiin.
Sama on mun Instagramin kohdalla, kovasti olin sitä mieltä että tältä reissulta postaan joka ilta kuvia ja pysyn enemmän ajan tasalla. Ehkä ne alkupäivät meni niin mut sit olin et paskat, nää kuvat ei katoo mihinkään, täällä paistaa aurinko mä meen ulos moikka…..

Tuommonen reitti meille siis lopulta tuli, pienillä twisteillä tosin, kuten ajettiin Dubrovnikin kautta Kotoriin, koska haluttiin välttää liikaa Bosniassa ajamista ? sekä ajettiin Banjaan Sarajevon kautta, kun Mostar olis ollut nopeampi koska navi sekoili ja tarjoili meille lauttaa vaikka täppäsin sen pois.
Meillä oli testissä Sygic Travelin navi, nikottelua löyty mut pääasia et päästiin perille & takas 🙂

Lisää kuvia ja juttuja paikoista tulossa… malttakaa hetki!!

PS älkää antako Panevezyksen punasen täpin hämätä, se oli eka yöpymismesta, ehkä sen takia toi google törkkäs sen täpin siihen..

Ja seuratkaa ihmeessä sosiaalista mediaa!
Facebookissa  pysytte postauksissa ajantasalla sekä pääsette kurkkaamaan Instagramissa  jo nyt upeita (kröhöm) matkakuvia 😉
Lisäilen niitä sitä mukaa kun saan läpi käytyä!

PS
Jos kiinnostaa tietää paljon tuon roadtripin kustannukset olivat niin niistä löytyy nyt oma kattava
postaus  täältä !

Reissukartta (bongatut maat)

Baltia ja Balkan on mun lempialueita.
Sanonta  mitä iistimpää sen siistimpää  pitää mun kohdalla hyvin paikkansa,
yhtä tasan paikkansa pitää en laske maita vaan päiviä mun lomaan – sanonta!
Reissuhullu (aina valmiina reissuun), roadstrippari, Baltisti, Balkanista- kuvailee mua myös hyvin!

Varsinaista maabongausta en harrasta, mutta uudet paikat kiinnostavat aina.
Silti huomaan palaavani tiettyihin kohteisiin ja joihinkin usemminkin kuin pari kertaa..
Hieman ristiriitaa aiheuttaa siis kun olis kiva työntää kuonoa uusiin paikkoihin, mutta halu palata tuttuihin, ihananiin kohteisiin polttelee myös erittäin vahvana..
Yleensä tuo jälkimmäinen vie mua enemmän, joten uusia paikkoja/maita ei ihan niin vaan kerry vaikka kilometrejä kertyisi vuodessa useita tuhansia..


Mä oon vähän semmonen et haluun kaikki ja samantien.
Haluisin käydä vähän siellä ja täällä, mutta en haluaisi luopua mun vanhoista rakkaista kohteistakaan..
Vähän kun toi kesämökkeily.
Haluaisin viettää siellä Suomenniemellä kesällä enemmän aikaa ja niiden ihmisten kanssa, mutta en haluaisi ”tuhlata” lomiani siihen reissun sijasta.. Osa teistä varmasti tietää mitä tarkoistan / pystyy samaistumaan..
Voi kun olis enemmän aikaa ja tupla-triplasti enemmän rahaa…

Sanoin myös mun kesäloma 2018 postauksessa että en laske maita vaan lasken päiviä lomaan!
Mikä pitää täysin paikkansa, johan tässä on töitä painettu, nyt ois jo loman aika!!
Kuten todettu mä rakastan matkustamista ja onhan niitä uusia paikkoja joihin haluaisin mennä, mutta mulla ei ole suorituspakkoa, matkailun to do –listaa. En oo laskenut maita enkä kokenut tarvetta maatäppäilylle.
Mulla on niin monta ihanaa ns. vanhaa paikkaa joihin haluan päästä takaisin, tutkimaan lisää tai ihan vaan fiilistelemään <3 etten oikeen halua luopua niistä- ainakaan vielä tänä kesänä 🙂
Tämmösiä kohteita on just muutama Unkarissa, Sloveniassa ja kiitos viime vuoden (ja Janin) myös Kroatiassa, Serbiaa ja Latviaa unohtamatta..

Unkari ja Latvia on noita mun home-away-from-home kohteita, paikkoja joille mä olen todella sydämeni menettänyt, paikkoja joissa haluaisin asua.
Samoin semmonen kohde löytyy myös Sloveniasta, eikä kaupunki ole Ljubljana..
Mitä tulee Serbiaan, on se mun home-away-from-home Balkanin kohde, 2014 käytiin siellä ekan kerran ja se oli menoa se.. palattu on sinne muutaman kerran talvella ja suunnaton kaipuu päästä takaisin kaihertaa tälläkin hetkellä.. Bongaan Serbia kuvia, haikailen ”meijän” asuntoa siellä, niitä ihania mestoja ja ruokia…
Sitä on vaikea selittää, joissakin paikoissa on vain sitä jotakin..
Lähtisin Serbiaan takaisin vaikka heti..

Meillähän on kesäloma vielä edessä ja kohteena on jälleen Itä-Eurooppaa ja Balkanin seutua, mutta Serbiaan ei valitettavasti mennä koska liikutaan omalla autolla ja nuo vakuutusjutut  siellä suunnalla on hinnakkaita..
Vaikka kaivattu kohde jääkin tällä reissulla väliin niin silti diggaan roadtrippailla enemmän kun lentää (plus tavallaan kammoan lentämistä vaikka se liitely fiilis ja maisemat on yleensä upeat).
Autolla pääsee näkemään niin paljon enemmän!
Autolla kun reissataan niin uusia kohteita tulee vastaan useita, uusia maita ei ehkä niinkään,
ehkä tsägällä yks / kaks vuodessa jos oikeen kaahaillaan (just kidding!)!!

En siis välttele uusia kohteita, mutta en rohmuakkaan niitä.
Tavallaan pidän ihmisiä jotka täppää maita bongailun vuoksi vähän pöhköinä, semmosta suorituspakkoa (ainakin joillain), toisaalta täytyy ihailla kun jengi sitkeesti käy maa maalta maailmaa läpi 🙂
Joillekkin se on elämäntapa toisille harrastus, eikä kumpikaan sinäänsä mikään huono juttu ole!
Mistäs sitä tietää mitä ite tekis jos kaikki olis mahdollista, rajattomasti aikaa ja rahaa?!
Varmaan reissaisin, niitä vanhoja – ihania kohteita ja kävisin autolla ympäri maailman tai moottoripyörällä läpi Venäjän, sukeltelisin niiden suloisten possujen kanssa Karibian kirkkaissa vesissä ja kävisin moikkaa jääkarhuja Huippuvuorilla, pingviinejä Etelämantereella jne.
Mutta entä jos olis aina lomalla- osaisko sitä arvostaa sitä ”lomaa” samanlailla kun nyt, kun tekee niin julmetusti (kahta-kolmea eri) töitä sen eteen?!


Jani ja minä ollaan (onneksi) niin samankaltaisia matkaajia, niin reissukohteilta kuin matkustustyyliltään.
Harvemmin tulee erimielisyyksiä kohteesta, viime vuonna tosin en ollut halukas palaamaan takasin Kroatiaan (Zagrebin jälkeen), mutta onneksi JP (Jani)  sais mut houkuteltua sinne takasin.
Kroatian rannikko on meinaan upea, ne pikku mestat ja auringonlaskut!! Tänne me palataan..

Espanjaan mulla ei ollut myöskään mitään hinkua, en tosin ennen ollut käynytkään.
Koska rahat oli alkuvuodesta vähän tiukilla ja siellä oli ilmanen majotus tarjolla, niin me päädyttiin sitten talvella Espanjaan, samalla reissulla käytiin myös päiväreissu Gibraltarilla.
”Paikallisoppaista” ja autosta oli myös hirveästi hyötyä siellä, joka päivä käytiin jossain, joinakin päivinä parissa-kolmessa paikkaa. Iso kiitos vielä kerran Famil Immonen!
Olihan se Aurinkorannikko ihan hieno, kyllä mä sinnekkin voisin palata, tosin ei mulla mitään hinkua sinne tullut, kuten ei myöskään Roomaan.
Jotenkin noi on vähän liian turistisia paikkoja mulle, vaikkakin ihan hienoja ne oli..
Mutta koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan, harvoin pitää nimittäin paikkaansa.
Tuon ensimmäisen Via Baltica reissun (2011) jälkeen JP vannoi ettei enää koskaan mene vapaaehtoisesti Puolaan!!
2012 pyörittiin vaan Baltiassa, ajeltiin Liettuaa ja Latviaa ees taas (mm. Klaipeda, Liepaja, Jurmala, Vilna).
2013, 2015, 2016, 2017 ajeltiin mennen tullen Puolan läpi.. ja sama edessä nyt muutaman viikon päästä..?

Moni on sitä kysynyt että monessa maassa oon käynyt?!
Mä oon ihan hölmönä, et öö en tiedä..
Sama juttu mun iän kanssa, mä oon aina ihan pihalla et oonko mä 35 oonko mä 36 vai jo yli 40…
Luulis olevan helppoo kun on syntynyt 80 -luvulla, mut ei..
Mä en oo koskaan tullut hyvin numeroiden kanssa toimeen…
Oikeasti mä oon ihan tollo matikassa, mutta kuitenkin vietin 7 vuotta erään yrityksen taloushallinnossa mm. tarkistaen ja maksaen laskuja + esilaskien, tsekaten sekä maksaen tyyppien palkkoja jne.
Tää jobi on kieltämättä herättänyt lievää huvittuneisuutta mut hyvin tuntevissa ihmisissä, mutta hei laskin on keksitty- sen käyttö (toisin kun esim. kertolaskujen) on mulla hyvin sujuvaa!

Selaillessani (lievällä myötähäpeällä) noita mun vanhoja postauksia huomasin että olin kuin olinkin joskus listannut käydyt maat, mutta en laskenut niitä- se oli enemmän semmonen muistiinpano:
Quick list postaus– tyyliin kysy vinkkejä jos ootte menossa xx- maihin.
Veikkauksena heitin 20-30 välissä, eikä mun huonosta matikkapäästä huolimatta ollut huono veikkaus 😉
Nyt tuo ns. Quick List on siis päivitetty ja tadaa tässä se on (jos muistan kaiken)!

Welcome 666places

Number of countries that you have been to: 25

 

Aika hyvin veikattu tuo luku, eikö?!
Maita ei ehkä muihin matkabloggaajiin verrattuna ole valtavasti, mutta eihän tämä mikään kilpailu ole.
Sitä paitsi tämä on vähän kun ihmiset huokailee painon kanssa, joku painaa aina sua vähemmän ja joku aina enemmän 😉

Vielä kun saisi tuonne listaan päivitettyä kaupungit niin ois aika bueno!
Ehkäpä se on sitten seuraava projekti! Niitä on meinaan ainakin tuplatripla-määrä verratuna itse maihin..

Tuossa alla vielä aakkoslistana (englanniksi) mun käydyt maat.
Jotkut niistä koluttu kevyesti, jotkut ajettu hampaat irvessä läpi ja vannottu ettei koskaan enää mennä jos ei oo pakko (Itävalta ja Tsekki muun muassa)..
Osa maista on hyvin ees taas ajeltu, eri paikat testattu ja retkeilty niin autolla kun veneellä ja tykätty!
Sitten on ne maat minne tulee vaan palattua uudelleen ja uudelleen, vaikka toistakymmentä kertaa ja silti noista lukuisista kerroista huolimatta mä lähden aina matkaan ihan innoissani (erityisesti Latvia).
Te ketkä tunnette mua / olette seurailleet mun reissujuttuja tiedätte että Baltia ja Balkan on mun fave-alueita, joten tää Eurooppa painotteinen lista ei varmaan yllätä yhtään..
Joitakin saattaa yllättää se fakta että mä en ole ikinä käynyt esimerkiksi Aasiassa!
Ja kyllä Suomikin on listalleni päätynyt, vaikka kotimaani onkin- jos jollakulla on asiasta nurisemisesta, puhkukoon nyt 😀
Suomessa on tullut reissattua aiemmin enemmän, nykyään täällä on niin tuhottoman kallista verrattuna vaikkapa tuonne Baltiaan (vaikka hinnat sielläkin on nousseet reippaasti), joten mä äänestän jaloillani..

Tässä siis mun reissumaat o7/2018
Austria
Bosnia and Herzegovina
Croatia
Czech Republic
Denmark
Estonia
Finland
France
Germany
Gibraltar
Hungary
Italy
Latvia
Lithuania
Poland
Russia,
Serbia
Slovakia
Slovenia
Spain
Sweden
Turkey
Ukraine
United Kingdom, England
USA

Nuohan taitaa olla listattuna noissa maa-kategorioissa tuolla ylhäällä, kun nyt vihdoin keväällä opin ne sinne (työllä ja tuskalla) laittamaan!! Päivitän sitä mukaa kun on aikaa niitä juttuja sinne alle.
Kysellä saa etenkin roadtrippaamisesta Baltia – Unkari – Slovenia- Croatia akselilla..

Jos haluat tehdä oman kartan niin iisi pohja löytyy Traveltip.orgista– sieltä mä tän kartan loin.
Sivulle pääsee kätsästi myös kirjautumaan sisään ja päivittämään karttaa tarpeen mukaan.
Noita karttajuttuja löytyy useita muitakin, tää oli musta niistä selkein.

Kiva ois kuulla onko sulla samantyylisiä reissu-suuntaamuksia kuin mulla ja mitä ajatuksia maabongaus sussa herättää?!

Hyvää heinäkuun viimeistä päivää!!!
Kohta se on elokuu ja mun/meijän loma!
Hassua kun ajateltuna ensi kuussa tuntuu niin pitkältä ajalta, kun taas ensi viikolla tuntuu et on ihan kulman takana..
Mun loma on siis ensi kuussa ja ensi viikolla! Finally!
Viime viikko oli jotenkin niin piiitkä, tuntu ettei aika mee mihkään, paitsi sunnuntaina- ainoana vapaapäivänä tietty..

Vielä ois siis 9,5 päivää lomaan / starttiin, jaksaa, jaksaa….
Otetaan se siltä kannalta et tässä on vielä jokunen päivä kuntoilla (pikatreeni vinkit lomalle- ilman kuntosalia- löytyy täältä ) 😛

Emoji lifting weights

#kesäloma2018

Yksi kohtaaminen voi muuttaa paljon, joskus jopa koko elämän


Ennen kaikki oli paremmin,
ei päde ainakaan tiettyihin osa-alueisiin mun elämässä.
Kaipaan tietty nuorempaa ikää, rypytöntä naamaa sekä tiettyjä työ- ja työharjoittelupaikkoja, mutta on monia asioita mitä en kaipaa: yksi niistä on oman tilan puute ja se ettei päässyt vuosiin matkustamaan kunnolla.
Jo teinistä pitäen matkailun nälkäiselle ja reissuista haaveilevalle, kirjoittamista ja valokuvausta rakastavalle mimmille oli kova paikka jäädä ”vangiksi” Suomeen.
Mieli oli seikkailemassa maailmalla kaiken aikaa, mutta tyhjä lompakko piti käpälät visusti kotimaassa, kunnes eräs kohtaaminen muutti kaiken.
Se kohtaaminen käynnisti tapahtumien sarjan, joiden ansioista maailma avautui mulle uudenlaisena.
Päädyin seikkailemaan muun muassa Baltiaan, Balkanille ja Ukrainaan:
sukeltamaan tuntemattomaan, antamaan kyytiä ennakkoluuloille ja tapaamaan ihania ihmisiä..
matkustamaan vielä enemmän, inspiroimaan ihmisiä matkustamaan uusiin paikkoihin ja antamaan kodin katukoirille..

Tämä on tarinani siitä miten eräs kohtaaminen muutti maailmani, mutta myös periksiantamattomuudesta, unelmoinnista, uskaltamisesta sekä paikoista ja ihmisistä jotka ovat syystä tai toisesta jättäneet pysyvän muiston mieleeni ja sydämeeni..

Ennakkoluuloja uhmaten, seikkailumielellä Baltiaan..
En muista tarkalleen miten päädyttiin lähtemään Baltiaan ekan kerran.
Olin juuri saanut vakituisen työn Ohjelmatoimistolta ja koska tein extratunteja kevään mittaan sain pitää kahden viikon loman ja jotenkin päädyttiin ottamaan sitten Baltia haltuun.
2011 kesäkuun alussa ajettiin laivaan ja startattiin rohkeasti kohti Via Balticaa, muiden ihmisten kauhistellessa et kuin nyt tuommoiselle ryöstöalueelle, huonokuntoisille teille ja miliisin kiusaamiksi lähdette, että onhan niitä muita (lue parempia) paikkoja missä lomailla.
Toki jännitti että mitä sieltä eteen tulee, Balticasta kun liikkui vaikka mitä juttuja..
Hassua kyllä suurin osa niistä oli jonkun kummin kaiman naapurin suusta, eikä siis keltäkään kuultu tuoreita omakohtaisia kokemuksia.
Janin vanhemmat oli ehkä eniten kauhuissaan, vaikka suosittelivat kyllä Jurmalaa kohteena meille.
Olivat siis käyneet Baltiassa lukuisia vuosia sitten, jollon kaikki oli kuin Villissä Lännessä, joten vaikka saatiin kohde suositus niin ei saatu suositusta silti koko matkalle 😀

Osa teistä oli kyllä niin rekkojen jyräämiä että oli vaikeuksia päästä 8 cm maavaraisella autolla ilman hittejä eteenpäin, mutta sitkeästi edettiin.
Kukaan ei myöskään ryöstänyt eikä yrittänyt ryöstää meitä siellä, vaikka välillä niin luultiin.
Autokin sai olla rauhassa, kaikista varoitteluista huolimatta.
Mutta kiinnitti kyllä muuten huomiota kaikkialla, olihan se vähän erilainen ajoneuvo niillä teillä..


Poliiseihin kyllä tutustuttiin, muutamaan kertaan..
Sekä saatiin sakotkin, mutta ihan omaa vikaa oli, molemmilla kerroilla.
Heti ensimmäisellä etapilla, Jurmalaan mennessä saatiin sakko, kun ei tajuttu pysähtyä maksamaan latin kaupunkiveroa.
Niin kävi kyllä monelle muullekkin, meitä oli jokunen auto siinä letkassa odottelemassa vuoroaan.
Pikku bunkkeri, johon mentiin asioimaan kukin vuorollaan, oli aika karu ja tuli pikku säikähdys, kun ahtauduttiin pikkuseen huoneeseen kapeaa käytävää pitkin, että mitäs nyt, ennen kun selvisi syy..
Mutta mukavia olivat, vaihtoivat meille englantia puhuvan poliisin ja sakkokin mukavasti pieneni puolella, koska oltiin eka kertaa siellä.
Tämä sakko piti maksaa suoraan paikan päällä, vaikka taskussa ei ollut latin latia niin sekään ei ollut ongelma, automaatti oli kätevästi asennettu siihen muutaman metrin päähän ”bunkkerin” ulkopuolelle.
Damage á 20 latia (noin 28e), joten mitään kovin isoa lovea pikku matkabudjettiin ei siitä onneksi tullut.

Syytän tästä Jurmalan sakosta kyllä vanhaa, huonoa ja hidasta Nokialaistani, jonka netti oli ihan umpisurkea & lisäksi data oli silloin melko kallista, joten ei tullut tien päällä ees kauheesti mieli nettiä koittaa käyttää. Pikku epäonneksi sattui myös juuri ennen tuota ”tulli-paikkaa” aurinko häikäisemään tien vierellä olevan ständin jossa asiasta myös mainittiin, lisäksi piti väistellä tietä ylittäviä ihmisiä.
Sattumien summa siis tuo sakko.
Samalla reissulla takasin tullessa saatiin sakko sitten ylinopeudesta, ohitustilanteessa, tosin tästä saatiin tuo 20 latin sakkolappu mukaan että maksakaa sitten kotimaassa.
Mitä opimme: älä ohita kaupungin rajalla, älä ainakaan vedä ylinopeutta ja joistakin asioista kantsii ottaa selvää etukäteen..


Mitä itse Baltiaan tulee niin maat ovat mitä hienoinpia matkakohteita, sieltä löytyy historiaa, tekemistä, upeaa luontoa ja kilometrin pituisia hiekkarantoja, paikoitellen jopa koskemattomia, sekä vielä suht edulliset shoppailu- ja ruokailu mahdollisuudet.
Moni on sanonut etenkin latvialaisia tylyiksi ja epäystävällisiksi, mutta löytyy sieltä ystävällisyyttä, ja välillä yllättävästäkin paikkaa.
Tyyliin seuraavana päivänä tuosta Jurmalan sakosta tapasimme kadulla tuon meitä sakottaneen poliisin, mies tuli kyselemään että kaikki hyvin, pahoitteli vielä ja kätteli Jania toivotellen hyvää lomaa!
Eipä ole moista koskaan sattunut. Oltiin ihan huuli pyöreenä että oho mitä poliiseita..

Alkuperäinen reittisuunnitelma oli ajaa Baltian läpi Gardalle ja sieltä Hampuriin, mutta asiat muuttuivat, päädyttiin heittää lenkkiä Puolassa sekä koukata Vilnan kautta takaisin Latviaan, koska Jurmala oli niin hurmaava, sakoista huolimatta.
Tuon 2011 reissun jälkeen ollaan käyty Latviassa päälle parikymmentä kertaa, tarkkaa saldoa en osaa äkkiseltään sanoa.
Se on semmoinen home-away-from-home Baltia-mesta, veri vetää vaan sinne uudestaan ja uudestaan!

Ennen ekaa matkaa ihan ehdoton ”neuvo” ihmisiltä oli että pimeällä / yöllä ei pidä ajaa!!
Tiedä sitten mikä vaara siellä piilee, kun tähän mennessä on yöllä ollut paljon vähemmän trafiikkia, mikä on se musta se suurin vaara siellä.
Tiet ovat paikoin levennetyt ja neljän auton rintama ei ole mikään poikkeuksellinen näky siellä, tyyli on että se väistää kenen pokka menee eka..
Eli ihan just kortin saaneena en sinne lähtisi (päivällä ainakaan) ajelemaan.
Työmatkaruuhkat saattaa hidastaa liikennettä, varsinkin isompien kaupunkien liepeillä, lisäksi kolarit ja lukuisat tietyöt hidastaa matkantekoa, joten ajamiseen kannattaa varata myös maltin lisäksi aikaa.
Illan tullen isoilla teillä liikenne on sujuvaa, valot vilkkuu keltasella ja välillä jokunen autoilija/rekka tulee vastaan, mutta muuten on baana vapaa..

Suht sitkeästi istuneista ennakkoluuloista huolimatta ollaan saatu muitakin ihmisiä innostettua matkustamaan Baltiaan.
Lähetin muun muassa perheeni Riikaan sekä Vilnaan ja oh boy mitä ennakkoluuloja siltä suunnalta ennen niiden omaa reissua tuli.. Tosin ottivat maat haltuun lentäen, mutta suunnittelevat jo omaa automatkaa Baltian suuntaan 😉

Näiden lukuisten Latvian reissujen aikana ollaan tavattu paljon erilaisia ihmisiä: mieleenpainuvimmat tapaamiset ovat olleet ehdottomasti tuo poliisi mutta myös pääkaupunki Riiassa, Karjala nimisen ravintolan omistaja-pariskunta joka ottaa avosylin vastaan aina sinne mennessä, joiden kanssa saattaa venähtää pitkälle sulkemisajan jälkeen, kuunnellessa välillä ihan villejäkin tarinoita Suomesta ja Latviasta.
Muutama vuosi sitten lähetin siis oman perheeni Latviaan ja patistin myös käymään tuolla Karjalassa sekä pyydettiin kertomaan terveisiä.
Mun rakas perhe olikin vetässyt valokuvan (jossa irvistelen kameralle) esille ja naamataulun tunnistettuaan olivat sitten kertoneet että ovat kiitollisia meille, koska olemme alusta asti käyneet siellä tukemassa heidän paikkaansa sekä kirjoittaneet siitä positiivisesti myös sosiaaliseen mediaan.
Silloin alussa saatiin istuskella siellä kahdestaan, nyt on paikka lähes joka kerta ollut täynnä ja heillä on avattu uusi Latvialainen paikka samalle kadulle.

Näillä reissuilla on myös tullut nähtyä/tavattua kaduilla kerjääviä sekä kodittomia ihmisiä.
Nämä ryppyiset pikku mummot, eläinten kanssa kadulla kerjäävät ihmiset tai ne jotka ovat käpertyneet jonnekkin porrasnurkkaukseen nukkumaan sateelta suojassa, saavat omat pikku nillitykset tuntumaan niin turhilta.. Mulla on loppujen lopuksi asiat todella hyvin.
Teen ehkä työtä tällä hetkellä mistä en diggaa, mut mulla on sentään töitä.
Mulla on oma paikka mihin mennä, mahdollisuus matkustaa ja ostaa näillä reissuilla ”mitä haluan”.. Niinpä yritän aina antaa apua tarvitsevalle jotain.
Yksi tämmöinen tapaaminen on erityisesti jäänyt mieleeni, ihan kuin olisi tapahtunut eilen.
Olimme ystävien kanssa tuolloin lomalla Latviassa ja päätimme käydä haukkaamassa burgerit Macistä.
Odotellessamme niitä näimme resuisen miehen, joka kävi dyykkaamassa roskiksesta sinne juuri jonkun kippaamat jämät.. Ostettiin muutama burgeri ja appelsiinimehua sekä annettiin eväiksi ostetut pähkinäpussit ja suklaat & jokunen euro rahaakin.
Se kiitollinen ilme ja moninkertaiset ”paldies”, kiitokset, saa vieläkin kyyneleet silmiin..

Jotkut ovat sitä mieltä että näitä kerjääviä ihmisiä on sen takia kun heille annetaan jotain, että koditon on itse täysin syypää siihen että on koditon jne. Asiat ei kuitenkaan aina ole niin kun sä oletat.

Väärinymmärretty Balkan
Toinen kauhisteltu matkakohteemme on ollut etenkin minulle niin rakas Balkan.
Jos meitä pidettiin hulluina kun lähdettiin Baltiaan ekoja kertoja niin en tiedä mikä sana kuvailisi reaktioita sitten tätä Balkanin matkailmoitusta vastaan parhaiten?!
Vielä 2014 oli monilla käsitys että Balkan on edelleen sota-aluetta.
Että alue on turvaton, epävakaa, siellä tapahtuu paljon ryöstöjä sun muuta..
Kysymys ”Miksi haluatte matkustaa sota-alueelle” tai ”tuommoiseen paikkaan jossa ei ole mitään” on kuultu siis kerran jos toisenkin, ryyditettynä hulluja olette kun menette toteamuksella.
Tosin sanoin kyllä jollekkin vahingossa ennen ekaa reissua, että ollaan menossa Bagdadiin Belgradin sijasta.. Tuli myös kiire tsekata lentoliput, että olinko ostanut ne varmasti oikeaan kohteeseen.
Monilla tuntui olevan myös ihme mielikuvia tuolta, ihan jopa hallintoon ja historiaan liittyen.
Toisilla ei taas tuntunut olevan mitään hajua koko Belgradista, se sekoitettiin myös Belfastiin, mutta sitä ei kummasteltu että oltaisiin vietetty kaksi viikkoa Irlannissa..

Kuten Latviasta, myös Serbiasta tuli äkkiä se meidän mesta ja sinne on palattu jo muutaman kerran uudelleen, molempien lentokammosta huolimatta.
Serbia on yksi valloittavimmista maista joissa olen käynyt. Ja ne ihmiset!!
Ihmiset on niin super ystävällisiä siellä, ei semmosta jenkki-ystävällisyyttä vaan aitoa, kiinnostunutta ja auttavaista, valmiina venymään sen extra mailin sun puolesta..

Vaikka ollaan vietetty yhteenlaskettuna useempi viikko pelkästään Belgradissa, niin aina sieltä löytyy nähtävää ja koettavaa. Sinne haluaa aina uudelleen ja pieni koti-ikävä vaivaa koko ajan..
Serbia on se home-away-from-home-Balkan.
Ja Belgrad on ollut se meijän tukikohta siellä ja favourite place, puistoineen, kävelykatuineen, museoineen, sekä mahtavine ruoka/bile-paikkoineen sekä linnoituksineen.. mutta on maalla muutakin tarjottavaa.


Minibussi kyyti Serbiasta Bosniaan ollaan myös koettu ja se tarjosi mielettömän vehreitä niittyjä, rosoisen kauniita ja ränsistyneitä pikku kyliä hedelmiä ja mehua myyvine mummoineen, tiellä vaeltavia lehmiä ja lampaita, lumihuppuisia vuoria, rotkoja, erikoisia rajamuodollisuuksia sekä välillä hyvät perslihakset (ja hermot) vaativia teitä! Oman auton Balkan-roadtrippi on vielä kokematta, mutta suunnitelmissa kyllä..

Mieleenpainuneet kohtaamiset
on täplittäneet myös meidän Balkanin reissuja, siellä on koettu kaikenlaista sekä tavattu eläimiä ja ihmisiä jotka syystä tai toisesta ovat jääneet mieleen.
Jotkut avoimuudellaan, toiset ystävällisyydellään ja jotkut ihan muista syistä..

Kaupan kassa scannaa tuotteita ja yhtäkkiä pahoittelee että häiritsee mutta kiinnostaisi tietää mistä olen kotoisin sekä sitten seuraa kysymysten tulva mm. mitä tykkään heidän maastaan ja olenko tulossa uudelleen ja vastaus ehdottomasti! saa kasvoille mitä aurinkoisimman hymyn!
Mieleen on jäänyt myös sattumalta löydetyn mahtavan ravintolan tarjoilija, joka muistaa vuosien jälkeen meidät (tai lähinnä mun poikaystävän koska sen parta)..
Ja joka vitsailee paljon, muun muassa siitä kuinka ihmeessä tullaan takasin heidän ravintolaan, koska heillä on niin huono palvelu (johtuen muun muassa siitä että hän dippasi ekalla kerralla vahingossa mun sähkötupakan johonkin kastikkeeseen).
Tämä tarjoilija on kuin Muzzy in Gondoland miksattuna Mr Bean:n kanssa 🙂

Koskettavaa on nähdä Naton pommittamat rakennukset, jotka on jätetty paikoilleen sellaisenaan muistutuksena niistä vääryyksistä ja muistomerkeistä menehtyneiden ihmisten muistoille..


Sekä nuori tyttö joka jättää kaupassa suklaapatukan ostamatta itselleen koska rahat ei riitä, vaan huolehtii että ikkunan takana odottavat kulkukissat-ja koirat saa ruokansa..
Annoin sille tytölle sen puuttuvan rahan, koska tämmöset ihmiset <3

Ehkä liikuttavin (eläimiin liittyvä) kohtaaminen oli Mostarissa, tällä samaisella 2014 reissulla.
Mostar itsessään oli hurmaava, pullollaan historiaa, sokkeloisia pikku kujia, kielimuurista huolimatta ystävällisiä ihmisiä, mutta joka paikassa siellä oli myös kulkukoiria – ja kissoja..
Osa kissoista niin huonokuntoisia että sydäntä särki kun et voinut auttaa niitä ja viedä eläinlääkäriin / pois kaduilta, auttaa niitä hädässä, hoivata ja ruokkia.
Onneksi sielläkin oli ihmisiä jotka osti niille ruokaa, kuten mekin ja vei ravintolasta jämät mukanaan näille ressuille, mutta silti.
Matkalla meijän majapaikkaan tavattiin jälleen yksi koditon pieni, musta tyttökoira.
Ohimennessä se räksytti ihan hulluna meille, mutta kun istuttiin viereiselle penkille se siitä kiipesi syliin.. hieman pelotti et mitä jos se puree, mutta ei.. Se oli vaan haltioissaan ihmisten huomiosta!
Tää Mostarin mimmi seurasi meitä meijän hotellin portille ja oli tulossa mukaan sisään.
Annoin sille kaikki mukana olleet koiran ruoat + keksit ja mun sydän murtui kun jouduttiin jättämään se portin toiselle puolelle… Sitä katsetta on vaikea unohtaa.

Serbiassa Janin parannellessa marssivammoja asunnolla, lähdin katsomaan auringonlaskua linnoitukselle. Matkalla sinne tapasin jälleen yhden katukoiran, joka nipisti hurmaavalla seurallaan palan mun sydämestä.. Tää seurallinen kulkuri ei antanut mun nauttia auringonlaskusta yksin vaan mun ihaillessa Novi Gradin taakse laskeutuvaa aurinkoa, köllötteli hän ihan mun lähellä ja saattoi mut vielä puistosta pois, takaisin Mihailovan kulmaan, josta olin hänen matkaan lähtenyt.
Seurallisuus saatto myös johtua laukussa olevista koiranherkuista mutta oli silti yksi koskettavimmista tapaamisista ja muistoista..


Näiden reissujen jälkeen googlasin rescue-juttuja Balkanilla ja löysinkin muutaman tekijän sekä järjestön ja olen tukenut niitä parhaani mukaan.
Se miten jotkut tuolla noita eläimiä kohtelee on jotain todella järkyttävää.
Onneksi on noita hyviä ihmisiä, jotka ovat valmiitta taistelemaan ja vaatimaan muutosta siellä.
Ihmiset jotka taistelee niitä vastaan ja auttaa noita kodittomia eläimiä, tuntuu välillä taistelevan tuulimyllyjä vastaan, mutta eivät silti luovuta..

Ekalla Balkanin valloituksella bookattiin majoitus Sarajevoon ja päädyttiin erään muslimiperheen vuokralla olevaan piharakennukseen.
Pihalla vilisti kissanpentuja ja vilahteli jokunen aikuinen kattikin jostain nurkan takaa esiin.
Kissat oli kuulemma naapurin entisiä lemmikkejä, olivat muutaneet muualle ja jättäneet mm. kissat jälkeensä, oman onnensa nojaan. Merjam perheineen oli sitten ottanut mm. tän kissaperheen ”hoiviinsa”.


Muutenkin perhe oli mitä ystävällisin!
Oli tervetulo-ja tervemeno kahvit, saatiin jättää matkalaukut ym. turhat heidän asuntoon kun lähettiin Mostariin. Isäntä kutsui meidät kotiinsa vielä kahville lähtöpäivänä kuljetusta odottaessa ja kun kuuli että Jani soittaa bassoa innostui soittamaan musisoimaan meille Saz-nimisen soittimen säestyksellä.
Jonkin verran ollaan oltu myös vaihdeltu kuulumisia tuon matkan jälkeen facebookissa.

Matkailu inspiraatiota
Meidän reissujen inspiroimana lähti viime vuonna Balkanille myös eräs pariskunta pikkulapsineen.
Toki niillä oli pohjalla monia road trippeja jo takana, mutta ei Balkanilta.
Tavattiin sattumalta jokunen vuosi sitten Bratislavan yössä, josta jatkettiin Puolan stoppien jälkeen Vilnaan drinkeille. Sen jälkeen ollaan otettu Double Trouble- drinkit Suomessa ja tutustuttu heidän opastuksella Lahden yöelämään, mutta muuten on meijän reissut mennyt harmillisesti ristiin.
Kunnes viime vuonna satuttiin taas tien päälle samaan aikaan.
Todettiin että reissussa ollaan tavattu, niin reissussa on näemmä tavattava kun muuten ” ei oo aikaa”.

Ihastuttiin myös Unkarin Balatoniin niin paljon ekalla kerralla, että sinne on tehty reissu joka kesä sen jälkeen, haaveiltu muutosta sinne ja saatiin houkuteltua nää Lahtelaisetkin sinne.
Ne ei aluksi ollut niin innostuneita Balasta, mutta kas tuon viime kesän reissun jälkeen bookkasivat jo tälle vuodelle majapaikan sieltä! Balatonin huikeisiin maisemiin on vaikea olla ihastumatta..


Ennen tätä yhteistä viikon lomaa Balalla, päättivät siis käydä roadtrippaamassa meidän hehkuttaman Balkanin.. Kävi niin että kaverit tykästyivät myös Serbiaan, paikkaan ja niiden ihmisiin, niin että haluavat palata sinne uudelleen paremmalla ajalla.

Baltia, Balkan ja muutenkin Euroopan itäpuoli on saanut voitettua monipuolisuudellaan, ihmisillään, paikoillaan ja tarinoillaan meidät puolelleen.
Paikkoja joiden mahtavuutta ei voi tajuta, ennen kun itse matkustaa niihin.
Mä mielelläni kyllä kerron meidän reissuista, hehkutan tutuilleni noita paikkoja ja kannustan matkustamaan aina kun mahdollista, etenkin omalla autolla, siinä kun näkee niin paljon enemmän!!
Joku sanoi kerran että olen kuin joku Baltian ja Balkanin ambassadori- matkailulähettiläs 😉
Jos multa kysytään mä suosittelen noita maita kaikille ja en kenellekkään.
Kaikille koska ne on hurmaavia ja nähtävää riittää taatusti!
En kenellekkään koska se että ne ei oo turistien kansoittamia paikkoja tekee niistä just sen omanlaisensa, aitoine ihmisineen ja paikkoineen (unohtamatta edullista hintatasoa).

Matkalla kotiin – kohtaaminen joka muutti elämäni..
Oikeastaan kohtaaminen joka todella muutti elämäni ei ollut mikään noista reissuista, vaan eräs kohtaaminen kotimaassa muutti aika lailla kaiken.
Tuo kohtaaminen toi myös matkustamisen ja nuo kaikki huikeat reissut elämääni!

Asuin aiemmin edullisessa vuokra-asunnossa lähellä Helsingin keskustaa ja minulla oli vakituinen duuni. Sitten teloin käteni, olin usean vuoden sairaslomalla, käpälän parannuttua en saanut enää töitä koska kukaan ei uskaltanut palkata minua, peläten että käsi ei kestäisi.
Taloyhtiö halusi asunnon takaisin työsuhdeasunnoksi  ja jouduin siis muuttamaan..
Ilman töitä oli mahdoton saada yksityiseltä asuntoa ja kaupungin asuntoihin ei ole mitään tsänssiä, joten tuolloin, maailmaani mullistaneen kohtaamisen aikaan, kesäkuussa 2009 olin koditon.
Siinä mielessä asiani olivat hyvin, minulla oli paikkoja missä yöpyä (pääasiassa siskoni ja vanhempieni luona, mutta myös kaverit tarjosivat makuupaikkaa) tavaroilla paikka ilmaisessa varastossa, ruokaa jne.
Toki 29 vuotiaana, vuosia yksin asuneena, oli vaikea sopeutua siihen että ei ole enää sitä omaa paikkaa ja joudut elämään vähän muiden säännöillä, toisten nurkissa jne., mutta olishan ne asiat voineet olla huonomminkin.
Sitä muutama ihminen silloin ihmetteli, että kuin voin olla silti niin hyväntuulinen vaikka olen työtön & asunnoton. Mutta asiat olis voineet olla huonommin.
Olihan mullakin noita huonoja hetkiä, mutta yleensä ne kestää vaan hetken ja sitten nään jo asioiden paremmat puolet & tähtään katseen sinne (parempaan) tulevaisuuten..


Mä uskon myös että (tietyt) asiat tapahtuu koska niiden on tarkoitus tapahtua.
Esimerkiksi, jos en olisi loukannut kättäni, joutunut työttömäksi, asunut muiden nurkissa, en usko että olisin myöskään tavannut tuota ihmistä joka toi niin suuren muutoksen elämääni.

Jokavuotinen Tuska-festivaali järjestettiin 2009 vielä Kaisaniemen puistossa, omat (nestemäisetkin) eväät oli sallittuja ja liput oli vielä suht kohtuuhintaisia. Kolme päivää Tuskaa oli se kesän kohokohta!
Olin siis Tuskailemassa parin kaverin-, systerin sekä sen miehen kanssa, joilla yövyin ja kaavoista poiketen lähettetiin myös jatkoille niiden lähibaariin Vantaalle.
Ja siinä baarin ulkopuolella sitten tapahtui se- mun maailman mullistanut kohtaaminen!
Kulman takaa asteli camo-huppariin pukeutunut pukinpartanen HD-mies, Jani, jonka seurassa aika kiisi aina pilkkuun asti.
Tuo kohtaaminen johti toiseen ja sunnuntain iltana yövyin Casa De La Immosessa ensimmäisen kerran ja sillä samalla tiellä olen edelleen, useita prätkä – ja autoreissuja sekä lähes 9 vuotta myöhemmin..
Tuo yksi kohtaaminen, muutti niin paljon.
Ilman tuota karpalolonkeron-makuista kohtaamista elämäni olisi kovin erilaista.
Olisi monia mahtavia paikkoja jossa en olisi käynyt, monia asioita joita en olisi kokenut.
Olen saanut erilaisia mahdollisuuksia, joita tuskin olisi tapahtunut ilman tuota kesäkuista tapaamista.
Toki olen myös itse itseni mahdollistaja, monessakin asiassa, mutta jotkut asiat vaativat enemmän duoo kuin sooloo, ilman Janin uskoa ja tukea en olisi kaikkeen pystynyt.

Ovi on avautunut uusille mahdollisuuksille ja haasteille.
Onnistumiset ovat avanneet jälleen uusia ovia sekä vieneet minua uusiin paikkoihin / seikkailuihin.
Jos olen ollut reissuhullu pienestä pitäen, niin myös koirahullu. Janin kanssa myös yksi pitkäaikainen haaveeni koirasta toteutui.
Oman Venäjältä adoptoidun rescuen lisäksi meillä on asustanut kotihoidossa mm. entinen taistelukoira (luonteeltaan mitä ihmisrakkain) Espanjasta sekä Kyproksella maanviljelijöiden kivittämä pitti-poika, joka päätyi asumaan sisareni perheeseen.

Koska tuon käden loukkantumisen takia oli edelleen hankala saada töitä, hain uudelleen koulutukseen.
Kiinnostava koulutus löytyi Musiikki ja Media alalta, josta minulla ei juurikaan ollut kokemusta.
Janin muusikkotaustasta oli apua sillä hän preppasi minua niin että haastattelijat näkivät potentiaalini ja pääsin ekalla yrittämällä Viihdealan avainhenkilö-koulutukseen, jonka harjoittelun kautta minulle aukesi myös työpaikka Ohjelmatoimistolla, palkkatuettuna mutta työelämässä vihdoinkin!
Yksi saatu työpaikka avasi minulle mahdollisuuden toiseen ja sain mahdollisuuden tehdä extratöitä kaupan alalla, kun taloudellinen tilanne viihdealalla heikkeni.
Kun hain opintovapaata matkailualan koulutukseen, aukesi sieltä minulle taas uusia mahdollisuuksia työharjoittelupaikan kautta.
Tuo harjoittelu matkatoimistossa vei minut tutustumiskäynneille eri paikkoihin, töihin matkamessuille sekä kaksi kertaa reissuille Ukrainaan matkanjohtajana.
Ukrainaan lähdin untuvikkona, toki otin asioista selvää etukäteen, sain hyvän preppauksen kun en ollut toiminut matkanjohtajana aiemmin, mutta härän luonne sekä rohkeus, oma ja muiden usko minuun antoi extraboostia.
Ja voi sitä tunnetta, kun porukka oli tyytyväisenä tuotu takaisin Suomeen ja ne palautteet <3

Ilman tuota kohtaamista baarissa, ei olisi myöskään noita matkoja, joiden muistoista ja kokemuksista syntyi idea tähän matkablogin poikaseen sekä kohtaamisista maailmalla, jotka loivat pohjan myös ystävyys-suhteille, jotka kantavat aina takaisin kotimaahan asti.

Sen nyt jo hieman kulahtaneen camohupparin alla kytee (edelleen) sama reissunnälkä ja kiinnostuksen kohteet kun mulla ja vaikka ollaan oltu lukuisissa reissuissa, välillä vähän hurjissakin tilanteissa, niin ei se tahtia vähennä, veri vetää aina maailmalle..
Se minne tie (tai mikä lie) meidät seuraavaksi vie jää nähtäväksi..

Tämä on minun tarinani, Momondo Open World- kilpailuun ”miten kohtaaminen matkalla muutti maailmaasi”.
Jos pidit kirjoituksesta, voit äänestää sitä suoraan tästä linkistä, kiitos!!
https://www.momondo.fi/content/bloggers-open-world-award?blog_id=2156#!/blog/2156

#momondo #openworldawards

 

Summer ABC

Let’s  Wrap  Up  Summer  2017

I did this ABC in finnish few weeks ago and
thought it would be fun also to do it in english, but much easier as well.
If you wonder why I say that, just take a look at Finnish alphabet with all å, ä, ö 🙂
And no, am not kidding!
We really have those letters & silly words like pääkallo (skull)  or ääliömäinen (moronic) or what about yötön yö (midnight sun). Am sure you got my point 😀

As I mentioned on my previous posts (here  &  here), I was working a lot.
Hard work really pays off. Got to see & do a lot during those 3,5 weeks, on August-September.
I think it’s about a time to wrap up this summer cos the fall is really here.
We even got our first snow in Finland (which I dont like too much) I would rather have this cool, bit rainy weather instead that snow & icy, yak…

But hey let’s go!  ⤵


A –  AINAZI
, AUSTRIA
On our roadtrips we usually have our first stop in Ainazi, just few kilometres away from Estonian border.
It feels like going home since Latvia is one of the fave countries & I call it home-away-from-home.
Sometimes we also grab a burger here, coffee is good too & gas is cheaper than in Finland.
We also do a little shopping here on our way back, cos those cheaper prices 😉
Plus you can find beautiful, not crowded, beaches near Ainazi!


Austria
We decided to drive from Maribor to Brno through Austria, since it just happened to be there and our navigator said it´s also the fastest route, so why not to check that out.
It was ok, saw some nice views here and there but nothing like I wanna go back, let’s stay here feelings.
And it was damn expensive, gas was über expensive, so was the coffee & ice cream..
So we noticed that was too west for us, lets hit the road & auf Wiedersehen!


B –  BALATON, BOOKING
Ooh Balaton! It feels like the holiday starts really here!! Cant wait to get back there!
One of the fave places for sure. Just missing back there & we love the Lake so much that we’ve actually been looking for places to live at there, just a dream now, but maybe in future?!
There is just something there, and we are not the only ones, our friends came there too and they have already  booked a place for next summer.
We ended up there by accident couple of years ago, just meant to drive through but we stayed for several days & been back 3-4 times since..
Amazing spots to visit & take pics, great shore line, love those sunsets & bar-street, there are also family friendly places, thermal spa’s etc.


B
stands for Booking.com
We found Booking on our first Via Baltica- holiday 2011 and been a heavy user since that.
On this summer tour we booked all but one place using the app.
I love it, it is easy to use, simple & fast.
We have had some (small) issues, like this summer with one place in Poland (check Z) but am still a fan 😉
I love writing those reviews and read those, even if am not going anywhere I love to check out different places. Girl can dream right 😉

If you havent used Booking yet – I have something for you.
If you use this link to book your hotel/apartment/hostel, you will get 15 € on your credit card after your holiday for next stay & I will receive the same.


C – CROATIA
Lovely Croatia!
We visited Zagreb (capital city) last year, it was ok but didnt really want to go back.
It was nice so dont get me wrong, but there was just something missing.
Jani suggested we should visit Croatian coastline, since he has been there, but over 30 or so years ago.
I was like ok, let’s go, wasnt super excited, but am glad we went, since happened the same than with Hungary: I fell in love with that coastline, small villages, food & amazing sunsets (well hello)!




D – DIESEL, DRIVING LICENCE
As I mentioned before gas is cheaper outside our country (I prefer those eastern countries for also things like these).

We have had this diesel car for two yrs now, had old petrol car before.
And had one very close call- situation this spring in Estonia.
We needed to get more gas and Jani accidentally put petrol in our car, luckily it was only like 8 litres & our gas tank was empty.
After a panic, google searches,  several sms’s and few more calls, we decided to try his buddies tips and push the car back & filled it up with diesel. And it worked!!
But I suggest you dont try this, if you dont know what you’e doing..
We had luck cos it was only 8 litres until he realized & all went well, our car has been running perfect!

Driving licence Woohoo!!!
I have been dreaming for years to get a licence and get to drive.
And this summer my dream came true. I got my licence one day before our summer day & was so excited!
But I didnt drive there.
I didnt want to cos the traffic is wild there & that damn manual transmission..
And to be honest Jani wouldnt let me, even if I would have wanted, cos that crazy traffic and that damn transmission system.. 😀

E-  EXTRANET, EUROPARK, E67
Finished my school on June and couldnt really work on school months (but I loved it though cos I was able to just focus on my studies instead stressing out about money too).
After I graduated, I was working full-time in Loviisa on weekdays and was able to do extra work on weekends. Thanks Kati for giving me those shifts again!
I was also lucky to work with Minttu (my goddaughter) & some other great buddies!


Europark
= Shopping Center in Maribor.
Huge place with plenty of shops & great deals!
I dont go shopping in Finland that much, it’s too expensive!
I do visit grocery every now & then cos I have to, but I buy pretty much all my clothes, shoes, make-up etc. abroad, as I did now as well ☺


E67- Via Baltica!
I dont know how many times we have driven up and down this road, I have lost count..
One my fave roads, even though taken that road tens of times 😀
You can read my stories  here  and  here!


F-  FORINTS, FOOD
I say florint.. Been to Hungary many times so how hard could it be??
Forint is the currency of Hungary. The forint’s name comes from the city of  Florence, where gold coins were minted from 1252 called  fiorino d’oro or florentinus (Wikipedia tells), so maybe I get that florint from there?!
Forints and dinars (RSD) are great, I feel so rich when I have my wallet filled up with those currency..


Food..
I remember somebody wrote that she lose weight on holiday, cos there are different food than back home, so she wont eat.. Whaat??
I try to avoid carbs home, but not on holiday.
It really works, I feel better & have more energy + of course wanna look good in pics (kidding!).
On holiday I love to eat & drink what ever I want and the food is usually so delicious, if I wouldnt watch what I eat at home I would be huge.. Just look what they serve there.
No drooling on my page pls ?



G –  GOOGLE & GOOGLE MAPS
I use Google a lot, searching for places to eat at, events, sightseens etc.  well dont we all nowdays?! 😉
I still remember those presentations at school when we didnt have computers and had to go to the library for the encyclopedia. Oh those days! So easy & quick now!

We have TomTom but it doesnt always get us where we should go to.
Sometimes it offers weird detours, sometimes those detours have really been time-saving and good ones, sometimes we have ended up driving small field roads in Poland in the dark or through the gypsy neighbourhood in Slovakia.
And the address system isnt that user-friendly anymore, trying to find out the right address/place is sometimes really frustrating. So we use also Google Maps.
Google offline maps are great too, esp. outside EU-countries cos the data costs a lot.
Just remember to download the map before your trip & learn how to use those map-systems!
It seems I navigate the best without any map.. 😀
Here you can see our route this summer, close to 5000km’s (by Jani) ?

H  – HUNGARY, HAUNTED HOUSES
Hungary is gorgeous! And as might have mentioned, I would like to live there..


Haunted houses were part of our summer holiday, not once but twice.
We both loved our apartment in Sibenik but got some strange feelings there, heard some weird noises and
few bizarre things happened.
We didnt talk about those until we were driving away, so it wasnt just somebody said something and you start to sense the same. Nothing bad happened though & we are thinking to go back next year if possible 🙂

During these years Riga has become more popular, so rooms been sold out (checked from Booking and hotels pages) as it was now too, but then we saw an apartment free & took it.
Another haunted place, no wonder it was free 😀
We heard the story from our friends (owners of Karjala Bar) later the day.
But before the that, we saw some people on the street taking pictures of the building.
Our hostess was in such a hurry too.
Hmm.. maybe that explains that ”locals doesnt want to go there” stories heheh 🙂
We were also told there are ”haunted house”- walking tours in Riga, that would have been fun, unlike the first night there 😀


I – IPHONE, INSTAGRAM
I
dont remember any place we went to starting with letter I, so  I will put my phone & pics here.
Those are my things!
I didnt want iPhone back then, wanted to stick with my old Nokia but when I got Jani’s old phone I fell in love! I have upgraded from iPhone 4 to few 5’s and am looking for a new one now 😉

Instagram
– well once upon a time I thought am not going to have iPhone, use facebook much and not going to have Instagram. Oh well 🙂
I created IG profile a year ago but started to use it more just this winter and I love it!!
Love taking pictures and I love to look others pics & hear their stories.
You can check & follow me (and our trips)  HERE




J –  JELEN
Am not biggest beer fan, I rather have something else to drink so if am telling you I like Jelen –
it’s a lot to say! We visited Serbian Beerfest couple of years ago and enjoyed!!
Great place to taste different beers, even though you are not a beer-fan.
Or maybe it is just we have bad beer in Finland?! 😉
Jelen is one of  Jani’s fave beer & he was happily surprised when our friends (who we seem to meet more on the road than here) gave him one, when we met at Balaton on August.
They made their Romanian/Bosnian/Serbian tour before Hungary (with 2 small kids, huh!).
If you didnt know Jelen means deer, and we saw those a lot in Poland.
When we tried to look for our place in Zwardon, we noticed eyes glowing in the dark, in the woods &
were like what the he..?!
Realized they were deers and few of them came to check our car close, probably wondering who were the idiots in the mountains after midnight on weekend.. 😉


K –  KARJALA BAR, KRKA
Found Karjala Bar on our first winter trip to Latvia and since that we visited’em every time we hit the town.
Hawa & Jana (Finn-Latvian couple) own the place and you always feel so welcome there!
You get there good finnish traditional food, nice desserts, some finnish (but also local) beer & they have good collection of liquids 😉 And they really take good care of their customers!
I got to ”warn” you though if you go there on friday/saturday they have karaoke there, the place is crowded. But you get to see some interesting shows esp. from the karaoke hostess, she is amazing!!
Almost forgot, you can see all finnish hockey games there (world champ’s, olympics) & KHL!


Krka-
when we were in Sibenik we wanted to visit Krka as well.
So we booked a day trip there & I got my boat ride finally 🙂
They told us it is end of season but oh my, it was crowded (the pic dont tell the truth)!!
Nice place but way too many people. I wonder what it is like on high season..


L –  LATVIA
Of course ?
Latvia is my fave places among Hungary & Serbia (Croatia made to my list this year cos the coastline).
Visited Latvia first time 2011 and since that been there many times, must be 20 + times!
Riga is the top destination but been in other places too.
There is just something that keep us going back there, over & over again.


M –  MARIBOR, MUSIC, MIDSUMMER
Another ”Balaton” destination, meaning we wanted to go back!
I really like Maribor: small town, not too many tourists, you can just wander around & enjoy the days.
Maribor is very beautiful, has nice attractions, great shopping places + karting, good food (especially that salmon pasta- letter F) & excellent wines!!
They also have very good & fast BMW service, which we luckily didnt need this time!



Music
I miss our old car not because it was thirsty but because those sounds!
Last holiday we had with that car, we didnt even finish one album, just opened our windows and listened to the engine! Now we have a diesel car & Spotify..
KISS is great to listen in the car, love the energetic sound!
Led Zeppelin is also in with many albums.
I cant stand any sleepy kind of music, Jani loves to listen jazz sometimes and it is really not my thing 😉


Midsummer – pretty much the only weekend I dont take any work on summer.
Midsummer in the city is not my thing, had enough of those.
I just wanna leave the city and go to Jani’s parents summer house.
It is a heaven on earth. Three days there & I feel like a new person & ”ready” to work my as* off again 😉


N –  NOT AGAIN
Last year we stayed in Ostrava & this year we went to Brno.. Mistake!
It was first time I was ”counting the hours” and was happy to leave the place & Jani said the same.
We stayed in Brno 2 nights and we both were thinking if we had booked 3 nights we would have left earlier.
I dont know how to explain, but I just didnt like it there.
Cool thing was this underground exhibition & our check out 😉


O –  ODESA
One of my dreams came true (again), I was asked to go to Ukraine, as a tourleader, yaiks!!
Kiev- Pervomajsk- Odesa- Kiev. Nervous but hell yeah!!
I thought Odesa would be more like all about the beach – kinda city, but the beach was like 30 minutes away and the place we visited was more like made for tourists, amusemet park, lots of bars, shops, restaurants and new, huge apartment building facing the Sea.
I loved the Black Sea though and it was so hot there, even it was just May.
We also visited those catacombs and it was very interesting!
Odesa is beautiful, there are a lot to see, cheap to shop & eat, people are nice & friendly!


P –  PHOBIA, PRIPYAT
Phobia
I have a fear of flying, but I do jump on the plane every now & then.
Am scared but still excited to go, you know what I mean.
I would miss so many great places & opportunities if I would not fly, so I just need to force myself to go and hope for the best.
I think I have done pretty good job since I have been to Serbia & twice to Ukraine this year 😉


Pripyat – Part of our Kiev trip we also visited Chernobyl and Pripyat.
It was interesting, sad, spooky.. Impossible to explain.



Q-  QUE PASA?!
There is a town somewhere in Lithuania, called Panevezys (hard to pronounce it, right?!)
If you have been on Via Baltica, you have probably seen this motel or those planes at least.
Been taking pictures of those fighter planes, but never stayed over a night, till this summer.
Usually we drive to north Poland for the first night, but we were able to leave earlier on Friday so this motel was at the right place then 🙂
We didnt book the room in advance cos we checked from Booking app the situation & price.
Yes, there were rooms available but the receptionist spoke lithuanian, russian, spanish and just little bit english. We can only english and few words of spanish/russian so our conversations were bit funny, but we managed to have a room for lower price & got also some drinks.
It was dark when we got there,but this is what we saw from our balcony the following morning!! Qreat! 😉


R –  RIGA, ROAD TRIP
Riga – my love! Home-away-from-home.
Last year places in Old Town were sold out, so it was great to get there on this summer holiday,
even though we spent our Easter holiday there as well. Already missing back (letter L)!
Ice hockey, sushi, burgers, those streets, shopping..


Road trips!
Highlight of the year is our summer holiday for sure! 3 weeks or sometimes 4 weeks (if lucky) on the road!
Am a huge road trip fan. It’s the best way to travel!!
You get to see so much more, meet new people, visit different places, weird places and also funky roads..
Like these in Croatia!



S –  SO MANY
Suwalki, Sibenik, Senj,  Skradin, Siofok.. As I said so many & am not sure if I mentioned all..

Suwalki – often our first night stand but this year we stayed in that Fighter Motel (check P).
But we stayed here 2 nights on our way back home.
I dont know how but my home is marked to be in Suwalki on GoogleMap, that is hilarious!!
Suwalki is a nice spot, great mall, very cheap to shop some more, because they’re smart and have own currency, zlotys.. There is also karting plaza and other stuff to do. Check W for more!

Sibenik– I wasnt too rapted to visit Croatia again, but am glad we went there.
Charming small town, ended up staying there one extra night cos like it so much..
Sibenik stole a piece of my heart & we are planing to go back next year if possible..


Senj – on our way back North we ended up to this cute, coastline village.
Perfect place just to relax and do nothing really..
There is a castle+museum, stunning sunsets, watersport & Tesla charger 😉
If you need a lot of things to do and people around, this is not your place!


T –  TRAFFIC, TOLLS
In past, Poland has really been high on the crazy traffic list & after our first trip there 2011, Jani said he doesnt want to go back ever again, but we went back 2013, 2015, 2016, 2017..
It feels like it has got better! I never thought I would say so but yeah, it is actually a nice country 😀
Well, there are still some crazy-drivers, going 180km’s, overtaking from right etc. but it’s getting better and now the title ”crazy traffic” goes to Austria/Czechia and Lithuania 😀

TOLLS – I prefer Vignettes’s, at least they are faster and you know excatly how much you need to pay.
Most expensive road tolls we paid on this trip & had most traffic jams where in Croatia cos those toll’s.
There should be more toll booths or something! Locals can buy e-tolls but still.
Luckily we left the coastline & headed to Slovenia before Sunday.
I wish they would take vignettes as well, but I dont think so, they get more money now.
Sometimes roads are good, sometimes they are in not too good condition and leave people wondering where the money goes?!
You can choose avoid roadtolls/paid roads, but dont wanna try that anymore, it would probably be like an old field road for horses 😀

U –  UKRAINE
I was asked to go, not once but twice, to Ukraine, as a tour leader.
It was another dream come true, get to travel on my birthday- even though it wasnt any holiday but still!!
I didnt expect to like Ukraine that much, but I did and I do wanna go back..


V –  VIGNETTE
Vignette –  ” a licence to drive”.
Some say roadtolls are easier since you cant miss the payment, but I prefer vignettes cos it is just one payment you do & that’s it!
But yeah, you need to be careful when crossing the border esp. Czechia/ Slovakia, it is easy to miss!!
Many countries has e-vignettes now days, has probably something to do with environment things, but you still get a sticker at some countries.
We had our last year stickers on our windscreen, oops!
I hope the camera caught the right one & we dont get any fine afterwards 😀

W – WINE, WIGRY
Wine –
Maribor and Stara Trta, world’s oldest wine.
Well, didnt taste that but enjoyed some glasses of wallet-friendly wines there!
I didnt even drink wine in my past (had bad experience when I was a teenager 😉 ) and now am having wine at restaurants with my dinner & buying some to home..
Enjoyed a glas of white wine in Piramida’s and have visited Wine Festival as well.
Am I getting old??


Wigry – check also S as Suwalki.
Our fave spot in north Poland is actually located in Wigry (part of Suwalki region).
Very nice, quiet area, surrounded by a huge National Park & some lakes.
There are lots of hiking and cycle routes. People also visit the monastery next to the Lake.
If we had more holiday, I would like to go there, go for a hike & explore the Park area for few days.


X- X3
Just before we left, we went to see X3. My dream is X6 but cant really afford one 😉
Even though I wanted to have that X, am so glad we didnt buy it, cos things went south with my workplace (bad-behaving boss) and we also got to test this car more!
Everything went great with this 1-serier but am not gonna lie, I wish we had that X – when we were in the mountain..
But as I said nothing got broken, we got where we wanted to go.
And everything was great on it’s annual inspection, we had right after this road trip.
So this one has really proven himself


Y-  YOU SHOULD..
You should go on a road trip. At least once!
After you have one, you gonna probably realize you wanna ride the roads more, than just fly to your destination.. Of course depends where you are & how much time you have 🙂


Z –  ZWARDON
That deer place.. Our plan was to drive from Panevezys to south Poland.
Booked a room from a mountain hotel, near Slovakian border, just to get some place to sleep at.
Mistake! We never found the place.
We drove up and down those friggin hills, had navigator, google map, iphone map & even those coordinates but nope..
We tried to call them multiple times, emailed, called to Booking’s customers service & tried to call that place few more times. No answer.
This was 11:20-11:30pm and check in should have been till midnight..
More calls & mails & driving till midnight and then we gave up.
I emailed to Booking that we couldnt find the place & they didnt answer the phone or mails, so now what?!
The next day we got an email from Booking, saying we did a no show & they gonna charge us that 20€.. dziękuję (thanks)!

I sent them feedback about those calls/emails but only answer we got was ”they waited us and will charge the room price” jep, jep..
So even it was only 20€,  it annoys me since their ”service” sucks.
I was told I can not write a review either cos we didnt stay there.
I said I want to write about how difficult it was to find the place & few things how they could do better in customer servive, but no.
So I am going to publish my reviews about the other places too, and will have few words to say about this place too.

ZZZZ – sleeping
Since we didnt find that Zwardon place, we were pissed of and tired for driving whole day, so we just decided to sleep in the car.
We drove to Slovakia & found 24/7 gas-station/cafe & slept there.
Didnt have any blankets or pillows (as we used to have) so I just was just hiding under my jacket & was glad we have tinted windows   ???
It is not X but multi-function car, after this trip I dont think I wanna get rid of this anymore 😉


So this was my summer 2017 ?

How was yours?!
If you have a similar post or gonna make one, let me know / link it here, it would be fun to read those!


PS     You´ll find me also on Facebook!
And more pics on Instagram ➡    666places

Feel free to like, make some nice comments or follow me there!  ?


 

Sakkohommia Euroopassa

 

Edellisessä postauksessa kerroin noista reissumokista ja pistäsin kyllä nää sakot samaan kategoriaan, osa on omaa ”syytä” ja osa on sitten sattumusten kautta..
Eli tää on vähän kun reissumokia osa 2.

Rehellisesti en tiiä monetko sakot ollaan vältetty tuolla ulkomailla rundaillessa, puhutaan kyllä useista kymmenistä.
Tästä kuuluu kiitos muille autoilijoille ja rekkakuskeille, siellä jengi varottelee tutkista valoja väläyttämällä.
Se on musta mahtavaa! Ei sillä että suosin mitään kaahaamista tai muuta mut c ´mon!
Siellä jos nopeus on 70 niin jengi ajaa 90 jne. ihan vaan koska se liikenne menee niin, jos sä vedät siellä hitaammin eli sen nopeusrajoituksen mukaan niin jäät jalkohin..
Sanoisin et ne on siellä jengille suosituksia ei rajoituksia..
(Toki näitä hitaampiakin löytyy jokunen etten nyt vallan yleistä :D)
Muutenkin kun toi liikenne on siellä vähän eri, noi ohitukset neljä vierekkäin jne.
Mä en haluis ite siellä ajaa ees (ei sillä et mulla olis vielä korttiakaan) mut mun tarkkaavaisuus on vähän ”kääk” ja siellä pitäs olla kuskilla neljät silmäparit ja olla vielä lisäksi joku ihme ennakointi-guru plus kaikkee muuta.

Ollaan siis vältetty monet sakot ja jouduttu kyllä maksaakkin sakkoja, onneksi vaan muutama.
Latvia on rakkain maa tuolla Baltiassa ja maa jossa ollaan myös saatu kaikki meijän sakot tähän mennessä.

Ekat sakot tuli ekalla roadtripillä, 2011 ja vielä ihan ekana päivänä.
Jani oli ladannu jostain Booking- apin (mulla oli kökkö Nokialainen sillon) mutta ei varattu etukäteen sillon majapaikkaa (oltiin katottu yks valmiiksi), ajateltiin et ajetaan vaan Jurmalaan ja mennään suoraan sinne kun tilaa kuitenkin kaikkialla koska kesän alku.
Jos ois ollu kunnon kännykkä sillon niin ois voitu välttää tää sakko mutta eipä ollut..

Lähestyttiin Jurmalaa ja sillon paisto aurinko suoraan vastaan, siinä just vähän ennen siltaa hyppi jengiä moottoritien yli ja samalla meni ohi se kylttikin missä luki siitä maksusta kun toi aurinko häikäs..
No sen sijaan et oltas sit tajuttu pysähtyy maksaa se kaupunkimaksu niin ajettiin maksuporttien ohi (ne on niin helppo ohittaa kun tie menee suoraan ja maksupaikka kaartaa oikealle) ja hip,hei poliisisetä siinä viitto heti tien sivuun.

Liityttiin sitten muitten kanssa samaan letkaan odottelee et mitäs nyt?! Ei ajettu ees ylinopeutta..
Sieltä ne sit poimi auton kerrallaan sinne niiden toimistoon.
Tuli meijän vuoro, poliisi pyysi Janin ajokortin ja meitä seuraamaan..
Siinä kyllä hyppäs sydän muutaman kerran taas ylimäärästä kun tuiman näkönen poliisi johdattelee meijät pikku koppiin (jonne mennessä käytävä oli niin ahdas et joutu kävelee sivuttain)..
Kopissa oli toinen poliisi joka puhu hyvää englantia ja kyseli onneksi ihan ystävällisesti et ootteko ekaa kertaa, onko majoitusvarausta ja selitti ton kaupunkimaksun meille, että ettekö tiennyt?!
No ei tiedetty kun ei nähty sitä kylttii ja en käyttänyt juurikaan nettiä koska huono puhelin.
Tää ois ollu helppo selvittää etukäteen.. Damn!

Kaupunkimaksu Jurmalaan oli sillon 1 lati (hieman alle 1,5€).
Tuon maksun tulee suorittaa Jurmalassa vierailijat, paitsi ne jolla on hotelli tai muu majoitusvaraus tai jotka siellä asuu. Jos oltas siis bookattu majotus valmiiksi niin oltas vältytty tältä sakolta.
Kaupungin sääntöjen mukaan maksamatta jäänyt kaupunkiveromaksu on sakkoina 40-60 latia, nähtiin se opus, mutta poliisi setä sano meille että koska se on eka kerta niin se ois sitten 20 latia (noin 28€), ok?!
Siinä oli kätevästi heti ulkopuolella pankkiautomaatti, joten ei muuta kun nostamaan ekat latit ever automaatista ja sakko maksuun. Sitä kahtakybää vasten saatiin sitten kuitti kouraan ja ajokortti takas.
Silleen alko meijän eka Baltian roadtrip.

Seuraavana päivänä oltiin sitten käppää ympäri Jurmalaa ja siinä konserttitalolla törmättiin siihen meitä sakottaneeseen poliisiin. Se tuli kättelee Jania vielä ja kysyi että eihän mennyt loma pilalle ja taputti vielä sitä selkään toivotellen hyvät loman jatkot!
No ei jäänyt siitä paha maku suuhun! ✌

Toinen sakko saatiin myös Latviassa, ohitustilanteessa. Samalla lomalla 2011, palatessamme Jurmalaan..
Just oltiin puhuttu Janin kanssa siitä et ois hyvä et mullakin ois kortti, jos kävis jotain jne.
Siinä kökki joku lava-auto meijän edessä vähän enne Jurmalaa ja Jani sit lähti sitä ohittaa..
Oltiin just päästy ohi kun puskasta hyppäs joku ukko ja viitto meitä sivuun ja tajuttiin et hitto, se on mopopoliisi ja sillä on tutka…
Ajettiin sit sivuun ja jouduttiin vetää  vähän kauemmaksi ja kesti sit aikansa ennen kun se poliisi siihen talssi.

Tutka näytti 123 ja aluerajoitus oli siinä 70.
Jani oli varma et nyt lähti kortti..
Se aika kun poliisi kävi pyörällään kortin kaa ja palas takas tuntu ikuisuudelta.
Mäkin vetelin välillä hermosauhuja ja sit vaan venattiin.
Zoomailin autonikkunasta ulos ja hassua kun joistan hetkistä piirtyy mieleen enemmän kun joistain, niinkun tästäkin: se missä me pysähdyttiin niin siinä vieressä olevassa puussa roikku jonkun vaaleanpunaiset pikkuhousut..
Tilanteessa ei ollu mitään hauskaa mut jostain syystä rupes vaan hihityttää ne pikkarit..
Välillä kateltiin peilistä josko se tulis jo takas ja kun se vihdoin tuli, niin oltiin molemmat jo aika paniikissa.
Sit se sano että tässä on sulle sakko ja voit maksaa sen sakon kotona tilille ja tässä on ajokortti takasin.
Sakko oli suuruudeltaan 20 latia eli sen about 28 euroa!!
Jani sano kiitos sille poliisille ja se poliisi oli varmaan et miks noi kiittelee- hullut suomalaiset.
No ei varmaan tajunnu mitä me pelättiin ja mitä Suomessa ois käyny..

Tää sakko piti kyllä maksaa heti kun päästään kotiin mutta sitten se lappu katosi!
Koitettiin selvittää et kuin saatas hoidettuu se ilman sitä lappuu, tuloksetta.
Osa pelotteli et jos jättää sakon maksamatta niin tulee pahoja vaikeuksia jne. Jep, jep.
No, kun kukaan ei koskaa meille vastannu (varmaan nauro ittensä kuoliaaksi meijän meilistä) niin lähettiin sit sinne extra 20 latia lompakossa.. >:O Ajeltiin hissukseen ja seurattiin tarkkaan vastaantulijoiden valomerkkejä ettei vaan jäädä kiinni siellä.. sit kun päästiin Liettuaan oltiin et huh!
Tää sakko lappu löyty sit myöhemmin mutta ei sitten sitä maksettu enää pois kun aikaakin oli mennyt joku 5 vuotta tyyliin & autokin vaihtunut -joten onnea uudelle omistajalle. Just kidding!!

Kolmas sakko tuli viime vuonna, yllätys,yllätys- Latviassa (josta kuva tosin ei oo).
Ohitustilanteessa sekin, kas mokomaa.

Oltiin ajaa kohti Tallinnan satamaa Vilnasta ja siinä joku rekka kökki meijän edessä, Jani katto että kaupunkirajotus poistu kun tultiin jo kaupunkialueen ulkopuolelle mutta ei se siihen loppunu..
Se rekka körötti siis siinä eessä ja Jani ohitti kun kaista oli just loppuu ja kukas siellä meille vilkuttaa tien sivussa.. Latvian poliisi. Jippii.
Taas meinas tulla pasat housuun kun selitti meille et veditte kaupunkialueella 83 ja rajotus siinä oli 50 ja et sakko on siitä 160 € kiitti.
Jani oli niin ällikällä et kysy suomeksi että mitä??
Mulla tuli mieleen erään Latviassa asuvan ohjeet että vaikka ravintolan jäät sulaa autossa niin oo ettei oo kiire mihkään.
Ei meillä ollukkaan, vaikka yleensä on. Nyt oltiin varattu shoppailu aikaa Ainaziin, onneksi.
Sanoinki Janille suomeksi et vedä ihan lungisti et muista mitä se meille sillon kerto.
Poliisi sitten kyselikin et onko kiire johonkin, oltiin et ei, ollaan vaan ajelee kotiin päin, rekka meinas blokkaa meijät pois tieltä ja oli pakko ohittaa.. Se sano et ymmärtää.
Onko aiempia sakkoja tällä reissulla?! Ei oo. Eikä niitä sillä reissulla ollutkaan..
Siinä kun keskusteltiin kaikessa rauhassa niin summakin tippu, varsinkin kun selvisi että meillä olis pääasiassa vaan kortti (muka) käytössä.
Loppujen lopuksi sanoin että mulla on 20€ lompakossa ja se sopi sille.
Kiltti poliisi kun oli niin kertoi vielä että ”Jani, 20 km päässä on toinen tutka, aja rauhallisesti”.
Ja kas niinhän siellä oli mutta siitä selvittiin sitten ilman mitään ??
Mulla ei oo siis mitään pahaa sanottavaa Latvian poliiseista, tähän asti kaikki asiat mennyt hyvässä yhteishengessä. Mutta peukut seuraaville reissuille pliis.

Näitä vältettyjä sakkoja on siis monia, kiitos varotuksista kelle kiitos kuuluu.
Puolassa sillä ekalla reissulla saatiin myös kamera välähtää, edestä, sivuilta ja takaa kun keskellä isoo autotietä oli liikennevalot punasella -keskellä yötä ja ihan yhtäkkii! Ei mitään liikennettä missään ja boom!
Saatiin pieni sätky, mutta sieltä ei oo kukaan lähestynyt meitä joten oletan että selvittiin säikähdyksellä..

Lublinin poliisit. Puolassa mopopoliisit ajaa kypärä päässä & kun saapuu kohteeseen niin kaivaa noi koppalakit esiin 🙂

Toissa vuonna oltiin Kosicessa, Slovakiassa ja just lähössä hotellilta pois kun poliisit pysäytti.
Niillä oli hyvä mesta kun siellä oli tietöitä joka puolella ja ei voinut ajaa liikennesääntöjen mukaan vaan jouduit ajaa pätkän kiellettyyn ajosuuntaan, jonka ne tiesi ja venas tietty siinä..
Taas oltiin letkassa venaa et mitäs nyt tuli tehtyy (kun ei heti tajuttu)..
Ja poliisi zoomaa autonkilpiä ja pyytää passit. Ne puhu tosi huonoo englantii ja kysy puhunko saksaa.
Siinä sitten kommunikoitiin huonon englannin ja vielä huonomman saksan sekotuksella.
Meijät pelasti mun silmä.
Olin ollut tiukalla karppikuurilla ennen lomaa ja söin sitten Puolassa ja Slovakiassa pizza/ranskalaisii vähän ja tuli siitä paha allerginen reaktio -silmään.
Mulla tuli semmonen kalvo toiseen silmään ja se vuoti hassusti, kyynel kerrallaan.
Siinä ne poliisit sitten tsekkaili ja koitti selvittää asiaa ja kyseli mitä ollaan tekee ja selitin että ollaan kiertää kuukausi Slovakiassa kun on niin hieno maa.
Meillä oli 1kk vinjetti joten siitä se tuli ja en nyt hirveesti huijannu koska me ajeltiin siellä aika paljon, myös takastullessa ja onhan se maakin oikeesti hieno ?

Naispoliisi seiso meijän auton edessä ja mies siinä kuskin ikkunan vieressä ja mulla rupee vuotaa taas toi silmä, se näytti kun oisin vuodattanut kyyneliä, itkenyt siinä..
Se nainen luuli varmaan et itken sakkoja kun pyyhin silmää koko ajan ja sano sille miehelle jotain, jollon se ojentaa Janille takas sen passin ja toivottaa hyvää lomaa…
Tällekkin on naurettu monet kerrat!!
Sillon ei kyl hirveesti naurattanut kun se silmä oikeesti särki ja jouduin hakee siihen Unkarissa silmätippoja apteekista.
Jälkeenpäin ollaan kyllä hauskuutettu jengiä tälläkin tarinalla – jotka btw, on ihan tosi juttuja.

En kirjottanut tätä juttua et haluisin brassailla vaan sillä että se poliisi ei oo aina paha tuolla, kun monilla on vielkin se kuva et kaikki on korruptuneita ja haluu vaan sun rahat..
Onhan se meiltäkin saanu rahaa, mutta omaa vikaa näissä ja sitten vielä niin kohteliaita et pyytää anteeksi ja vielä varottelee muista sakottajista ?

PS
Toi Jurmalan kaupunkimaksu on voimassa huhtikuusta-syyskuuhun ja se on nykyään 2 euroa. Voi maksaa nykyään kortilla tai käteisellä tai jollain mobiili-apillä!
Jossain luki et se ois poistumassa mutta siihen asti, muistakaa toi – ettei tuu turhaan sakkoi!